Jatkan nyt tätä itseään toistavaa perinnettä – vaikkei raporttini ketään kiinnostaisikaan, on itselleni hyödyllistä pohtia, mitä olen puolen vuoden aikana saanut aikaan ja millä keinoin. Ainakin pystyn tarjoamaan kiinnostuneille mahdollisuuden vilkaista yhden kiinan kielen opiskelijan tekemisiä. Blogiani säännöllisemmin lukevat löytävät varmasti alta pointteja, jotka olen maininnut aikaisemminkin.
Aloitetaan uutisilla, ja hyvillä sellaisilla: pääsin heittämällä läpi uuden HSK-kokeen nelostasosta! Vaatimuksena oli saada oikein 60 % kysymyksistä, mikä tässä tapauksessa tarkoittaa 180/300 pistettä. Oma pistemääräni oli 249 (kuuntelu 77/100, luetunymmärtäminen 85/100, kirjoittaminen 87/100), mikä tuli yllätyksenä ainakin siinä mielessä, että oikea testi ei suuresti eronnut netissä tarjolla olevasta mallikokeesta (jonka oletin olevan selvästi helpompi). Viisi kuudesta vastauksesta meni siis oikein, ja jäänkin nyt vain tyytyväisenä odottelemaan nimelläni ja kuvallani varustettua todistusta Kiinasta. Viitostasoa suorittamaan minulla ei ole erityisen suuri hoppu – ehkä kokeilen sitä joskus Kiinassa (jatkosuunnitelmistani lisää myöhemmissä postauksissa).
Viimeiset puoli vuotta olen opiskellut kiinaa tutuiksi tullein keinoin, mutta onneksi sieltä täältä olen onnistunut löytämään vaihtelua yksin opiskeluuni. Uusia kirjoitusmerkkejä opin 105 kappaletta, mikä on edelleen hyvin alhainen määrä sanavarastoni karttumiseen nähden: opin noin viisi uutta sanaa tai sanontaa jokaista uutta merkkiä kohden. Opiskelutahtini olen pyrkinyt pitämään sellaisena, että sanavarastoni karttuisi vuoden aikana 1000–1200 sanalla. Näin siksi, että haluan antaa riittävästi aikaa muille opinnoilleni, jotta varmasti valmistun ensi kesään mennessä. Toisaalta muistini on erittäin rajallinen, ja jos yritän liikaa, alkaa kirjoittava käteni kitistä; myös aktiivinen vanhan kertaaminen vie paljon aikaa uuden oppimiselta, mutta niin sen kai pitäisikin. Uusia sanalistoja kootessani olen edelleen käyttänyt materiaalia New Practical Chinese Reader -kirjoista (olen edennyt kirjasarjan viidenteen osaan, joka on jo melko työläs ja haastava) sekä ChinesePod:in Intermediate-tason oppitunneista.
Kertaamiseni mullistui täysin, kun päätin lainata kirjastosta kiinankielisen romaanin. 190-sivuinen ihmissuhdedraama turhautti ja ilahdutti minua lähes puolen vuoden ajan, kunnes viimein sain sen luettua loppuun. Välillä lukiessa ahdisti, kun en tiennyt, mistä kertoja tai henkilöhahmot puhuvat. Päätin kuitenkin jo alussa, että luen kirjan läpi ilman sanakirjaa harjoitellakseni vain ääneen lukemista ja palauttaakseni ennestään oppimaani sanastoa mieleeni. Kokemus oli erittäin positiivinen, ja aionkin pian hakea tilalle uuden kirjan. Itse asiassa ei olisi pahitteeksi alkaa lukea samaa kirjaa toistamiseen, mutta enpä taida kehdata omia kirjaston kirjaa liian pitkäksi ajaksi! Jonakin päivänä, kun oppikirjat ja ChinesePod alkavat viimein tympäistä oikein kunnolla, alan melko varmasti käyttää romaaneja pääsääntöisenä opiskelumateriaalinani.
Tämän lukukauden aikana olen myös saanut jonkin verran paremmin tuntumaa puhuttuun mandariinikiinaan. Tästä kiitos uusille tuttavilleni sekä yllättävän korkeatasoisille Chinese Language Group -tapaamisille, joita olemme pitäneet Tampereen yliopistolla – sitkeästi perjantai-iltapäivisin. Olemme pelanneet mm. kiinalaista 三国杀-korttipeliä ja sanaselityspelejä, katselleet videoita, harjoitelleet mittasanoja, pohtineet eri sanoille vastakohtia, tai jutelleet muuten vain, vaikka kissoista tai juustosta. Kiinalaisopiskelijoita on ollut paikalla yleensä enemmän kuin kiinaa opiskelevia, mistä suuri kiitos ystävällisille kiinalaisille!
Joko sujuvaa tai melko hyvää kiinaa puhuvia suomalaisopiskelijoita paikalla on ollut yleensä 2–4, lisäksi eräs amerikkalainen vaihto-oppilas on ollut aktiivisesti mukana. Ryhmään on periaatteessa jokainen tervetullut, mutta käytännössä on käynyt niin, että vähemmän edistyneet ovat lakanneet käymästä tapaamisissa. Tätä ilmiötä on vaikea kommentoida ilman, että jotakuta alkaa harmittaa: toisaalta ryhmätapaamisten järjestäminen on palkitsevinta ja järkevintä, kun kieltä oikeasti käytetään – viime lukuvuonnahan vastaavassa ryhmässä ei puhuttu kiinaa oikeastaan ollenkaan. Toisaalta myös vähemmän edistyneet tarvitsevat mahdollisuuksia päästä puhumaan edes vähän. Jos kiinalaiset eivät jo valmiiksi olisi niin ihailtavan aktiivisia, voisi joku suomalainen opiskelija kohteliaasti tiedustella, josko joku heistä olisi kiinnostunut vetämään toista, vähemmän edistyneille tarkoitettua ryhmää...
Näytetään tekstit, joissa on tunniste HSK. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste HSK. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 1. joulukuuta 2010
torstai 21. lokakuuta 2010
HSK: kolmas kerta toden sanoo
Lauantaina suoritin kolmatta kertaa elämässäni HSK:n eli kiinan kielen tasokokeen. Kahdella ensimmäisellä kerralla olin suorittanut vanhaa HSK:ta, mutta tällä kertaa sain tilaisuuden kokeilla uudistunutta, kuuteen eri vaikeustasoon jaettua testiä.
Olin etukäteen hieman huolissani siitä, olinko valinnut itselleni sopivan tason. Netistä löydetyt kuvaukset eri tasojen vaatimuksista vaikuttivat epämääräisiltä, enkä oikein tiennyt, kuinka hyvin löytämäni mallikokeet vastasivat todellista testiä vaikeustasonsa suhteen. Kirjoitin kuitenkin sähköpostia testin järjestäneen Konfutse-instituutin opettajalle, kerroin hänelle hieman opiskelutaustastani ja tämänhetkisestä tasostani, ja hän suositteli minua yrittämään nelostasoa.
Nelostason mallikokeen kirjallisessa osiossa sain vastauksistani 88 % oikein, ja kuuntelukokeen tulos oli vielä parempi: 95 %. HSK:n läpäistäkseen pitää vastauksista 60 % saada oikein (en ole varma, pitääkö jokaisesta osiosta saada vähintään tuon verran vai riittääkö, että yhteispistemäärä on 60 % kokonaispistemäärästä), joten tiesin, että oikea testi saisi olla vaikeustasoltaan jopa selvästi hankalampi.
Mutta kuinkas kävikään? Mielestäni oikea testi oli tasan tarkkaan yhtä helppo kuin tekemäni mallitestikin! En oikein voinut uskoa sitä todeksi, ja koetta suorittaessa teki välillä mieli hihkua riemusta, kun tehtävistä osa oli niin yksinkertaisia - tai siltä ainakin tuntui. HSK:n nelostaso oli todellakin rakennettu ennalta määrätyn, 1200-sanaisen sanaston pohjalle; koska minulle suurin osa tuosta sanastosta oli ennestään tuttua, jäi minulle vain muutamissa kohdissa epäselväksi jonkin lauseen merkitys. Ainoa selkeä ero mallikokeeseen nähden oli se, että aika loppui luetunymmärtämisosion lopussa kesken, ja jouduin arvaamaan neljä viimeistä vastausta. Tässäkin kohtaa vika löytyi ehkä enemmän koetilannetta valvoneesta opettajasta, jonka olisi käsittääkseni pitänyt jokaisen osion loppupuolella ilmoittaa, kun koeaikaa on jäljellä enää viisi minuuttia. Luulin siis koko ajan, että minulla olisi aikaa jäljellä ihan mukavasti, enkä siksi pitänyt erityisempää kiirettä. Myös kaksi muuta koetta suorittanutta ilmaisivat jälkikäteen pettymyksensä asian suhteen.
Vaikka kokeen aikana minun tekikin mieli hihkua riemusta ja kokeesta poistuessani olin hyväntuulinen, en silti luonteelleni ominaisesti vielä uskalla toivoa liikoja tulokselta. Odotan siis kärsivällisesti kuukauden verran, ja jossain vaiheessa voin ilmeisesti netistä käydä tarkistamassa tuloksen. Siihen asti täytyy elää pienessä jännityksessä, vaikka hyvältä edelleen tuntuukin!
P.S. Testilomaketta tarkistellessani huomasin vielä minuutin verran ennen ajan loppumista, että sukupuoli-kenttään en ollut ruksannut mitään. Kiinalaiset toimintatavat tuntien en yhtään ihmettelisi, jos tällainen pieni huolimattomuusvirhe olisi johtanut koko suorituksen hylkäämiseen. Kannattanee siis täyttää laput tarkasti!
Olin etukäteen hieman huolissani siitä, olinko valinnut itselleni sopivan tason. Netistä löydetyt kuvaukset eri tasojen vaatimuksista vaikuttivat epämääräisiltä, enkä oikein tiennyt, kuinka hyvin löytämäni mallikokeet vastasivat todellista testiä vaikeustasonsa suhteen. Kirjoitin kuitenkin sähköpostia testin järjestäneen Konfutse-instituutin opettajalle, kerroin hänelle hieman opiskelutaustastani ja tämänhetkisestä tasostani, ja hän suositteli minua yrittämään nelostasoa.
Nelostason mallikokeen kirjallisessa osiossa sain vastauksistani 88 % oikein, ja kuuntelukokeen tulos oli vielä parempi: 95 %. HSK:n läpäistäkseen pitää vastauksista 60 % saada oikein (en ole varma, pitääkö jokaisesta osiosta saada vähintään tuon verran vai riittääkö, että yhteispistemäärä on 60 % kokonaispistemäärästä), joten tiesin, että oikea testi saisi olla vaikeustasoltaan jopa selvästi hankalampi.
Mutta kuinkas kävikään? Mielestäni oikea testi oli tasan tarkkaan yhtä helppo kuin tekemäni mallitestikin! En oikein voinut uskoa sitä todeksi, ja koetta suorittaessa teki välillä mieli hihkua riemusta, kun tehtävistä osa oli niin yksinkertaisia - tai siltä ainakin tuntui. HSK:n nelostaso oli todellakin rakennettu ennalta määrätyn, 1200-sanaisen sanaston pohjalle; koska minulle suurin osa tuosta sanastosta oli ennestään tuttua, jäi minulle vain muutamissa kohdissa epäselväksi jonkin lauseen merkitys. Ainoa selkeä ero mallikokeeseen nähden oli se, että aika loppui luetunymmärtämisosion lopussa kesken, ja jouduin arvaamaan neljä viimeistä vastausta. Tässäkin kohtaa vika löytyi ehkä enemmän koetilannetta valvoneesta opettajasta, jonka olisi käsittääkseni pitänyt jokaisen osion loppupuolella ilmoittaa, kun koeaikaa on jäljellä enää viisi minuuttia. Luulin siis koko ajan, että minulla olisi aikaa jäljellä ihan mukavasti, enkä siksi pitänyt erityisempää kiirettä. Myös kaksi muuta koetta suorittanutta ilmaisivat jälkikäteen pettymyksensä asian suhteen.
Vaikka kokeen aikana minun tekikin mieli hihkua riemusta ja kokeesta poistuessani olin hyväntuulinen, en silti luonteelleni ominaisesti vielä uskalla toivoa liikoja tulokselta. Odotan siis kärsivällisesti kuukauden verran, ja jossain vaiheessa voin ilmeisesti netistä käydä tarkistamassa tuloksen. Siihen asti täytyy elää pienessä jännityksessä, vaikka hyvältä edelleen tuntuukin!
P.S. Testilomaketta tarkistellessani huomasin vielä minuutin verran ennen ajan loppumista, että sukupuoli-kenttään en ollut ruksannut mitään. Kiinalaiset toimintatavat tuntien en yhtään ihmettelisi, jos tällainen pieni huolimattomuusvirhe olisi johtanut koko suorituksen hylkäämiseen. Kannattanee siis täyttää laput tarkasti!
keskiviikko 13. lokakuuta 2010
Kiinalaisten kirjojen näyttely + HSK-linkki
Nytpä kirjoitan vain laiskan lyhyesti, turvautuen linkkeihin ja muilta sivuilta kopioituun aineistoon.
Edelliseen HSK-tekstiini liittyen haluan nostaa esiin kommenteissa vihjatun linkin. Tältä sivulta löydät Excel-muodossa sanastolistat jokaiselle HSK:n kuudelle tasolle. Sanalistan tunteminen ei luonnollisestikaan vielä takaa, että testin automaattisesti läpäisee, mutta on siitä varmasti silti suunnattomasti hyötyä koetilanteessa.
Tampereen yliopiston Humanika-kirjastossa avattiin eilen kiinan kielen oppimateriaaleja esittelevä, monipuolinen kirjanäyttely. Olin itse näyttelyn avajaisissa paikalla, ja niin oli myös Radio86, joka julkaisikin jo aiheesta jutun. Jos jaksat lukea jutun loppuun asti, voit bongata tekstistä ja kuvasta tutun Kiina/kiina-bloggaajan!
Näyttely lähtee viikon esilläolon jälkeen kiertueelle muihinkin suomalaisiin yliopistoihin, ja lopulta ainakin osa materiaalista jaetaan kyseisten yliopistojen kesken. Tämä on erittäin positiivinen uutinen, sillä ainakin Tampereen yliopiston kirjaston tarjoama kiinankielisten kirjojen valikoima on tähän asti ollut suoraan sanottuna säälittävä. Alla vielä lainaus kirjaston nettisivuilta, tästä selvinnee kaikki tarvittava info näyttelystä:
Edelliseen HSK-tekstiini liittyen haluan nostaa esiin kommenteissa vihjatun linkin. Tältä sivulta löydät Excel-muodossa sanastolistat jokaiselle HSK:n kuudelle tasolle. Sanalistan tunteminen ei luonnollisestikaan vielä takaa, että testin automaattisesti läpäisee, mutta on siitä varmasti silti suunnattomasti hyötyä koetilanteessa.
Tampereen yliopiston Humanika-kirjastossa avattiin eilen kiinan kielen oppimateriaaleja esittelevä, monipuolinen kirjanäyttely. Olin itse näyttelyn avajaisissa paikalla, ja niin oli myös Radio86, joka julkaisikin jo aiheesta jutun. Jos jaksat lukea jutun loppuun asti, voit bongata tekstistä ja kuvasta tutun Kiina/kiina-bloggaajan!
Näyttely lähtee viikon esilläolon jälkeen kiertueelle muihinkin suomalaisiin yliopistoihin, ja lopulta ainakin osa materiaalista jaetaan kyseisten yliopistojen kesken. Tämä on erittäin positiivinen uutinen, sillä ainakin Tampereen yliopiston kirjaston tarjoama kiinankielisten kirjojen valikoima on tähän asti ollut suoraan sanottuna säälittävä. Alla vielä lainaus kirjaston nettisivuilta, tästä selvinnee kaikki tarvittava info näyttelystä:
Kiinalaisen oppimateriaalin näyttely Humanikassa 12.10 – 19.10.2010. Näyttelyn avajaiset pidetään Humanikassa 12.10.2010 klo 10.30 alkaen (osoite: Kanslerinrinne 1, Tampere).
Näyttelyn avaa kansleri Krista Varantola. Esillä on kirjoja ja dvd-tallenteita erityisesti kiinan kielestä ja sen opiskelusta.
Näyttely on avoinna kirjaston aukioloaikoina: ma – to 8 – 18, pe 8 – 16.
Näyttelyn järjestävät Konfutse-instituutti, Helsingin yliopisto ja Tampereen yliopiston Kielikeskus sekä Tampereen yliopiston kirjaston Humanistis-kasvatustieteellinen osasto.
Information:
Leena Horsma-aho, osastonjohtaja, Humanika
leena.horsma-aho@uta.fi
maanantai 11. lokakuuta 2010
HSK-jännitystä ilmassa
Lauantaina pääsen taas pitkästä aikaa testaamaan kiinan kielen osaamistani oikein virallisen testin parissa: junailen Helsinkiin suorittamaan uudistunutta HSK-testiä. Kuudesta tasovaihtoehdosta valitsin tason neljä, enkä tällä hetkellä osaa yhtään sanoa, oliko valintani vaatimaton vaiko rohkea. Aikaisemmin olen kuullut huhuja siitä, että testin vaikeustaso saattaa neljännen ja viidennen tason välillä pompata selvästi, joten siinä mielessä halusin ottaa varman päälle - tärkeintä olisi saada hyväksytty tulos, eikä asteikolla yhdestä kuuteen nelostasolta saatu kielitaitotodistus kuulosta mielestäni yhtään hullummalta.
Lähes parituntisen kokeen läpäistäkseen pitää saada vähintään tai yli 60 % vastauksista oikein, joten jännitystä ja paineita varmasti lauantaina riittää. Rohkaiseviakin asioita mielessäni onneksi on ennen koetta: jokunen aika sitten suoritin netissä nelostason mallikoetta, ja sain vastauksista 88 % oikein. Tiedän, että kyseessä on jonkin verran tai jopa selkeästi helpotettu versio todellisesta kokeesta, mutta on tuloksessa kuitenkin 28 prosentin verran sähläämisen varaa vaadittavaan tulokseen nähden. Lisäksi olen viimeisen viikon aikana ehtinyt kerrata jonkin verran "HSK-sanastoa" - sain Konfutse-instituutista yhden päivän lainaan nelostason kokeesta kertovan läpyskän, joka esittelee itse testin ja jonka loppuosa koostuu 1200 sanan listasta. Ainakin tämä sanasto olisi parasta olla kokeen suorittajalla hallussa.
Käytyäni sanalistan läpi ("skannasin" koko kirjasen kamerallani) minulle jäi käteen noin 180 sanan lista, josta vajaa puolet koostuu minulle ennestään tuntemattomasta sanastosta. Loput sanoista ovat sellaisia, jotka tuntuvat karkaavan mielestä vaikka niitä kuinka kertaisi, tai joita en välttämästä osaisi ulkomuistista ihan täydellisesti käsin kirjoittaa. Tätä listaa olen nyt katsellut aamuisin ja iltaisin, vaikka suhtaudunkin hieman nihkeästi moisten ennalta määrättyjen sanastojen pänttäämiseen pelkkää kielitaitotestiä varten.
Sanalistasta tuntuu silti olevan paljon hyötyä. Luen nimittäin edelleen ahkerasti ensimmäistä kiinankielistä romaaniani, ja vaikka en ymmärrä sen tapahtumista välillä kovinkaan paljoa, olen ilokseni saanut huomata, että HSK-sanalistasta poimimaani hankalaa sanastoa esiintyy kirjan sivuilla jatkuvasti! Vaadittava sanasto ei siis missään nimessä ole mitään turhaa ja satunnaista, vaan sanoja oikeasti käytetään kielessä säännöllisesti tai jopa usein.
En ole vielä ehtinyt tutustua HSK-kirjasen muihin osioihin, jotka kertovan enemmän testin rakenteesta ja siitä, mitä eri osioissa pitäisi tehdä. En ehkä yritäkään liikaa "suorittaa" mallikysymyksiä ennen lauantaita; tärkeintä on, että osioiden ohjeistukset ovat tuttuja, jotta niiden lukemiseen ei koetilanteessa haaskaa aikaansa. Kuunteluosion esimerkkeihin ajattelin vielä tutustua, jotta koetilanteessa ei sitten tule suurena järkytyksenä, jos dialogit ja muut kuulostavat siltä, että ne olisivat pekingiläisten taksikuskien puhumia!
Toivotan onnea kaikille kokeeseen osallistujille, ja muistuttaisin vielä, että myös Jyväskylään voi mennä suorittamaan marraskuussa - ilmoittautuminen päättyy tietääkseni tämän kuun loppupuolella. Mikäli joku lukijoista on oikeasti menossa Helsinkiin viikonloppuna, kuulisin mielelläni myös teiltä ennakkoajatuksia: mitä tasoa suoritat ja mitkä ovat tunnelmat? Ehkä kiinnostavinta olisi kuitenkin kuulla tunnelmia kokeen suorittamisen jälkeen, joten tänne blogiin saa tulla jälkipeliä pelaamaan ja riemua/ahdistusta purkamaan!
Lähes parituntisen kokeen läpäistäkseen pitää saada vähintään tai yli 60 % vastauksista oikein, joten jännitystä ja paineita varmasti lauantaina riittää. Rohkaiseviakin asioita mielessäni onneksi on ennen koetta: jokunen aika sitten suoritin netissä nelostason mallikoetta, ja sain vastauksista 88 % oikein. Tiedän, että kyseessä on jonkin verran tai jopa selkeästi helpotettu versio todellisesta kokeesta, mutta on tuloksessa kuitenkin 28 prosentin verran sähläämisen varaa vaadittavaan tulokseen nähden. Lisäksi olen viimeisen viikon aikana ehtinyt kerrata jonkin verran "HSK-sanastoa" - sain Konfutse-instituutista yhden päivän lainaan nelostason kokeesta kertovan läpyskän, joka esittelee itse testin ja jonka loppuosa koostuu 1200 sanan listasta. Ainakin tämä sanasto olisi parasta olla kokeen suorittajalla hallussa.
Käytyäni sanalistan läpi ("skannasin" koko kirjasen kamerallani) minulle jäi käteen noin 180 sanan lista, josta vajaa puolet koostuu minulle ennestään tuntemattomasta sanastosta. Loput sanoista ovat sellaisia, jotka tuntuvat karkaavan mielestä vaikka niitä kuinka kertaisi, tai joita en välttämästä osaisi ulkomuistista ihan täydellisesti käsin kirjoittaa. Tätä listaa olen nyt katsellut aamuisin ja iltaisin, vaikka suhtaudunkin hieman nihkeästi moisten ennalta määrättyjen sanastojen pänttäämiseen pelkkää kielitaitotestiä varten.
Sanalistasta tuntuu silti olevan paljon hyötyä. Luen nimittäin edelleen ahkerasti ensimmäistä kiinankielistä romaaniani, ja vaikka en ymmärrä sen tapahtumista välillä kovinkaan paljoa, olen ilokseni saanut huomata, että HSK-sanalistasta poimimaani hankalaa sanastoa esiintyy kirjan sivuilla jatkuvasti! Vaadittava sanasto ei siis missään nimessä ole mitään turhaa ja satunnaista, vaan sanoja oikeasti käytetään kielessä säännöllisesti tai jopa usein.
En ole vielä ehtinyt tutustua HSK-kirjasen muihin osioihin, jotka kertovan enemmän testin rakenteesta ja siitä, mitä eri osioissa pitäisi tehdä. En ehkä yritäkään liikaa "suorittaa" mallikysymyksiä ennen lauantaita; tärkeintä on, että osioiden ohjeistukset ovat tuttuja, jotta niiden lukemiseen ei koetilanteessa haaskaa aikaansa. Kuunteluosion esimerkkeihin ajattelin vielä tutustua, jotta koetilanteessa ei sitten tule suurena järkytyksenä, jos dialogit ja muut kuulostavat siltä, että ne olisivat pekingiläisten taksikuskien puhumia!
Toivotan onnea kaikille kokeeseen osallistujille, ja muistuttaisin vielä, että myös Jyväskylään voi mennä suorittamaan marraskuussa - ilmoittautuminen päättyy tietääkseni tämän kuun loppupuolella. Mikäli joku lukijoista on oikeasti menossa Helsinkiin viikonloppuna, kuulisin mielelläni myös teiltä ennakkoajatuksia: mitä tasoa suoritat ja mitkä ovat tunnelmat? Ehkä kiinnostavinta olisi kuitenkin kuulla tunnelmia kokeen suorittamisen jälkeen, joten tänne blogiin saa tulla jälkipeliä pelaamaan ja riemua/ahdistusta purkamaan!
perjantai 17. syyskuuta 2010
Lue! Lue! Lue!
Lukuvuosi on alkanut Tampereen yliopistolla kiinan opiskelijoiden kannalta suotuisasti, vaikka kurssitarjontaa ei edistyneemmille olekaan tarjolla. Itse olen kv-tuutorin ominaisuudessa onnistunut tutustumaan kymmeniseen uuteen kiinalaiseen tai hongkongilaiseen, ja mandariinia olen saanut suoltaa ainakin jonkin verran melkeinpä päivänä kuin päivänä. Ilahduttavaa on myös ollut törmätä uusiin kiinan opiskelijoihin, joiden kielitaito on samaa luokkaa kuin omani tai sitä selvästi parempaa. Loppuvuodelta voi odottaa paljon muutakin kuin pänttäämistä kirjojen kanssa.
Myös ensi kuun HSK-testiä ajatellen vertaistuen löytäminen on ollut hyödyllistä. Aikaisempien HSK-mietteideni kommenteissa mainittiin, että testiin kannattaa valmistautua lukemalla kiinalaisia tekstejä niin paljon kuin sielu sietää. Pari viikkoa sitten tapaamani yhdysvaltalainen kiinan opiskelija otti opiskelumetodeista keskustellessamme repustaan esille kiinankielisen Harry Potter -kirjan, joka sanakirjan kanssa on tällä hetkellä hänen tärkein oppimateriaalinsa. Pari tuntia päivässä hän on kirjaa tahkonnut eteenpäin, tuntemattomia sanoja käännellen ja outoja rakenteita merkkaillen – kiinalaiseen tuttuun törmätessään hän voi sitten pyytää kertomaan, mistä hankalissa kohdissa on kysymys.
Päätin itsekin käydä hakemassa kirjastosta (ohuen) kiinankielisen romaanin ja alkaa käydä sitä hiljalleen läpi. Vaikka jokin aika sitten turhautuneena demonstroinkin vaikeaselkoista tekstinpätkää eräästä toisesta kiinankielisestä kirjasta, olen nyt alkanut huomata, että raskas ja vaivalloinen lukeminen sittenkin kannattaa, vaikka tarinan sisällöstä jäisikin olennainen osa ymmärtämättä. Kun lukee yhdenkin aukeaman päivässä ääneen kiinaksi, alkaa nopeasti huomata mielenkiintoisia asioita; tässä joitain omista havainnoistani:
- Lukunopeus paranee, mikä on erityisen tärkeää vaikkapa HSK:ssa, jossa aika saattaa tasosta riippuen enemmän tai vähemmän helposti loppua kesken. Edellisellä kerralla HSK:n luetunymmärtämisosiossa jouduin itse heittämään viimeisiin kohtiin pelkkiä villejä arvauksia.
- Suun lihakset kokevat kummia, kun ne pakotetaan vierasta kieltä äännettäessä liikkumaan eri tavalla. Kiinaksi lukeminen ääneen on itselleni joskus aiheuttanut oikein kunnollisia fyysisen uupumuksen tunteita – aivothan siinä uupuvat joka tapauksessa.
- Aikaisempina kuukausina/vuosina opitun sanaston kertaaminen tehostuu huomattavasti: lähes jokaisella lukemallani aukeamalla on sanoja, jotka olen joko hiljattain oppinut tai kerrannut, tai jotka palaavat mieleeni siinä kontekstissa, josta ne olen alun perin sanalistoihini poiminut. Kun ennestään tuttuja sanoja tulee vastaan uusissa yhteyksissä, oppii niitä mukavasti käyttämään monipuolisemmin myös omassa kielenkäytössään.
- Tuntuma kiinan kielen lauserakenteisiin paranee roimasti, oli sitten kyse lyhyistä ja yksinkertaisista tai piiiiiitkistä ja monimutkaisista lauseista.
- Merkkien välisiä pieniä eroja harjaantuu tunnistamaan paremmin.
- Tuntemattomien sanojen merkityksen arvaamisessa kehittyy. Ensimmäinen lause kirjassani oli jotakuinkin näin: 闹钟还没响。Mietin aluksi hetken, että mistäköhän tässä on kyse, olisiko tässä tietysti heti aluksi joku kiinalainen nimi. Sitten mietin uudestaan, ja kellot alkoivat soida: 闹 tarkoittaa 'äänekästä', 钟 'kelloa' - 闹钟 on siis 'herätyskello'! Verbiin 响 taas olen törmännyt joskus kännykän soimisen yhteydessä. 'Herätyskello ei ollut vielä soinut'!
Suosittelen hankalankin materiaalin lukemista lämpimästi jokaiselle: tarttukaa rohkeasti kiinankieliseen kirjaan, etsikää käsiinne kiinalaisia lehtiä tai pyörikää kiinalaisilla nettisivuilla! Lukeminen on varmasti raskasta, etenkin jos ei ole vielä ehtinyt kieltä opiskella kymmentä, neljää, tai edes yhtä vuotta. Alkeistasonkin opiskelija saa varmasti kokemuksesta jotain irti: vaikka osaisi vasta sata kiinan kielen sanaa ja merkkiä, on silti upeaa ja mieltä ylentävää löytää juuri niitä harvoja sieltä tekstin joukosta. Yleisimmin käytetyt ja tärkeimmät sanathan opitaan heti ensimmäisillä kursseilla, joten niitä tuttuja sanoja vilisee teksteissä ihan varmasti!
Olisin kiinnostunut kuulemaan lukijoiden kokemuksista kiinankielisten tekstien parissa: millä tasolla olet, kuinka kauan kieliopintoja takana? Turhauttaako lukeminen, vai innostaako se oppimaan lisää? Tehostaako lukeminen oppimista ja ennestään opitun kertaamista, vai sekoittaako se vain kielipäätä? Kommentteja otetaan vastaan.
Myös ensi kuun HSK-testiä ajatellen vertaistuen löytäminen on ollut hyödyllistä. Aikaisempien HSK-mietteideni kommenteissa mainittiin, että testiin kannattaa valmistautua lukemalla kiinalaisia tekstejä niin paljon kuin sielu sietää. Pari viikkoa sitten tapaamani yhdysvaltalainen kiinan opiskelija otti opiskelumetodeista keskustellessamme repustaan esille kiinankielisen Harry Potter -kirjan, joka sanakirjan kanssa on tällä hetkellä hänen tärkein oppimateriaalinsa. Pari tuntia päivässä hän on kirjaa tahkonnut eteenpäin, tuntemattomia sanoja käännellen ja outoja rakenteita merkkaillen – kiinalaiseen tuttuun törmätessään hän voi sitten pyytää kertomaan, mistä hankalissa kohdissa on kysymys.
Päätin itsekin käydä hakemassa kirjastosta (ohuen) kiinankielisen romaanin ja alkaa käydä sitä hiljalleen läpi. Vaikka jokin aika sitten turhautuneena demonstroinkin vaikeaselkoista tekstinpätkää eräästä toisesta kiinankielisestä kirjasta, olen nyt alkanut huomata, että raskas ja vaivalloinen lukeminen sittenkin kannattaa, vaikka tarinan sisällöstä jäisikin olennainen osa ymmärtämättä. Kun lukee yhdenkin aukeaman päivässä ääneen kiinaksi, alkaa nopeasti huomata mielenkiintoisia asioita; tässä joitain omista havainnoistani:
- Lukunopeus paranee, mikä on erityisen tärkeää vaikkapa HSK:ssa, jossa aika saattaa tasosta riippuen enemmän tai vähemmän helposti loppua kesken. Edellisellä kerralla HSK:n luetunymmärtämisosiossa jouduin itse heittämään viimeisiin kohtiin pelkkiä villejä arvauksia.
- Suun lihakset kokevat kummia, kun ne pakotetaan vierasta kieltä äännettäessä liikkumaan eri tavalla. Kiinaksi lukeminen ääneen on itselleni joskus aiheuttanut oikein kunnollisia fyysisen uupumuksen tunteita – aivothan siinä uupuvat joka tapauksessa.
- Aikaisempina kuukausina/vuosina opitun sanaston kertaaminen tehostuu huomattavasti: lähes jokaisella lukemallani aukeamalla on sanoja, jotka olen joko hiljattain oppinut tai kerrannut, tai jotka palaavat mieleeni siinä kontekstissa, josta ne olen alun perin sanalistoihini poiminut. Kun ennestään tuttuja sanoja tulee vastaan uusissa yhteyksissä, oppii niitä mukavasti käyttämään monipuolisemmin myös omassa kielenkäytössään.
- Tuntuma kiinan kielen lauserakenteisiin paranee roimasti, oli sitten kyse lyhyistä ja yksinkertaisista tai piiiiiitkistä ja monimutkaisista lauseista.
- Merkkien välisiä pieniä eroja harjaantuu tunnistamaan paremmin.
- Tuntemattomien sanojen merkityksen arvaamisessa kehittyy. Ensimmäinen lause kirjassani oli jotakuinkin näin: 闹钟还没响。Mietin aluksi hetken, että mistäköhän tässä on kyse, olisiko tässä tietysti heti aluksi joku kiinalainen nimi. Sitten mietin uudestaan, ja kellot alkoivat soida: 闹 tarkoittaa 'äänekästä', 钟 'kelloa' - 闹钟 on siis 'herätyskello'! Verbiin 响 taas olen törmännyt joskus kännykän soimisen yhteydessä. 'Herätyskello ei ollut vielä soinut'!
Suosittelen hankalankin materiaalin lukemista lämpimästi jokaiselle: tarttukaa rohkeasti kiinankieliseen kirjaan, etsikää käsiinne kiinalaisia lehtiä tai pyörikää kiinalaisilla nettisivuilla! Lukeminen on varmasti raskasta, etenkin jos ei ole vielä ehtinyt kieltä opiskella kymmentä, neljää, tai edes yhtä vuotta. Alkeistasonkin opiskelija saa varmasti kokemuksesta jotain irti: vaikka osaisi vasta sata kiinan kielen sanaa ja merkkiä, on silti upeaa ja mieltä ylentävää löytää juuri niitä harvoja sieltä tekstin joukosta. Yleisimmin käytetyt ja tärkeimmät sanathan opitaan heti ensimmäisillä kursseilla, joten niitä tuttuja sanoja vilisee teksteissä ihan varmasti!
Olisin kiinnostunut kuulemaan lukijoiden kokemuksista kiinankielisten tekstien parissa: millä tasolla olet, kuinka kauan kieliopintoja takana? Turhauttaako lukeminen, vai innostaako se oppimaan lisää? Tehostaako lukeminen oppimista ja ennestään opitun kertaamista, vai sekoittaako se vain kielipäätä? Kommentteja otetaan vastaan.
tiistai 24. elokuuta 2010
Pieni HSK-kooste
Tässä lupaamani tiivistelmä uudistettuun HSK-testiin liittyen. Valitettavasti kirjoittamisessa hieman kesti, sillä odotin saavani Konfutse-instituutista lisää vastauksia kysymyksiini, mutta tavoittelemani opettaja ei ole vielä vastannut kyselyihini. Siellä se viestini jossain roskapostikansiossa yrittää epätoivoisesti herättää huomiota... Laitan tähän ihan ranskalaisin viivoin pointteja; kiitokset edellisiä tekstejä kommentoineelle Sonjalle sekä Leenalle, joka vastaili kysymyksiini Konfutse-instituutin puolesta, vaikkei enää olekaan siellä töissä.
- Uudessa HSK:ssa kirjoitettu ja puhuttu osuus ovat eri kokonaisuuksia, ja ne myös järjestetään eri ajankohtana. Konfutse-instituutti järjestää kirjallisen kokeen (jossa on kuusi eri tasoa) seuraavan kerran 16. lokakuuta, mutta puhutusta kokeesta (joka puolestaan on jaettu kolmeen eri tasoon) ei ole vielä tietoa - edellisen kerran sellainen järjestettiin kesäkuussa. Eri tasojen osallistumismaksut ja muuta lisäinfoa löytyy instituutin nettisivuilta.
- Eri HSK-tasojen vaatimuksissa ilmaistut, hieman alhaisilta (ja mahdollisesti harhaanjohtavilta) tuntuvat sanamäärät ovat todellakin sanoja, eivät merkkejä. Konfutse-instituutista voi ilmeisesti lainata valmistautumista varten mallikoe-kirjasen, josta löytyy myös sanalistat jokaista tasoa varten. Niinpä ilmoitetut sanamäärät saattavat (tätä ei ole kukaan suoraan vahvistanut) perustua pitkälti tai jossain määrin ennalta määrättyihin listoihin, joten suomalaisen keskiverto-opiskelijan sanastontuntemus saattaa poiketa vaatimuksista paljonkin. Omaa sana- ja merkkivarastoaan ei siis kannata liikaa tuijotella, niin kuin ainakin allekirjoittanut on usein taipuvainen tekemään.
- Myös vaatimuksissa ilmaistujen opiskeluaikojen suhde saavutettuun kielitaitoon tuntuu olevan hieman yllättävä suomalaisille, Suomessa kiinaa opiskeleville; ne tuntuvat sopivan paremminkin itäaasialaisille tai Kiinassa kieltä opiskeleville. Lisäksi kokeen eri tasojen vaatima lukunopeus saattaa yllättää suomalaisen. (Yli)opistojen tarjoama yksi kurssi per lukukausi -tahti esimerkiksi kahden vuoden ajan ei Suomessa takaa kovin kaksista kielitaitoa, kun opiskelu- ja elinympäristö ei ole sellainen, että oppimaansa pitää jatkuvasti käyttää arjesta selviytyäkseen.
- Netistä löytyvät mallikokeet ovat huomattavasti helpompia versioita todellisista testeistä ainakin kahdella ylimmällä tasolla; tasoilla yhdestä neljään ero ei välttämättä ole yhtä merkittävä. Testejä kannattaa kokeilla kun kerran voi, sillä todellista testiä suorittaessa helpottaa huomattavasti, kun ainakaan tehtävänantojen tulkitsemiseen ei kunkin osion alussa tarvitse käyttää liikaa/ollenkaan aikaa. Mallitestejä osoitteesta http://confuciusinstitute.ie/cptest/index.php?file=kop21.php
- Hyväksymisraja kullakin tasolla on ilmeisesti 60 %, joten mallikokeen suoritettuaan kannattaa puntaroida sitä, kuinka lähellä oma tulos vaadittavaa prosenttimäärää oli, ja ottaa huomioon, että oikea testi on todennäköisesti jonkin verran vaikeampi. Itse sain nelostason mallitestin kysymyksistä noin 90 % oikein, joten päätän tänä vuonna rohkeasti yrittää nelosta. Jos taas olisin saanut tulokseksi esimerkiksi 70 % tai hieman vähemmän, nyt voisi olla jonkin verran hankalampi päättää kolmos- ja nelostason välillä.
- Viimeksi Konfutse-instituutin järjestämään testiin osallistui eri tasoille 25 henkilöä, joista kahta lukuunottamatta jokainen läpäisi testin; osallistujilla oli siis erittäin hyvin tiedossa etukäteen, minkä tason testiä heidän kielitaidollaan voi yrittää. Jos ei tiedä, minkä tasoista testiä kokeilla, kannattaa ottaa yhteyttä instituutin opettajaan Cen Yuzheniin ja kertoa hänelle omasta kiinan kielen opiskeluun liittyvästä taustasta.
- Uudessa HSK:ssa kirjoitettu ja puhuttu osuus ovat eri kokonaisuuksia, ja ne myös järjestetään eri ajankohtana. Konfutse-instituutti järjestää kirjallisen kokeen (jossa on kuusi eri tasoa) seuraavan kerran 16. lokakuuta, mutta puhutusta kokeesta (joka puolestaan on jaettu kolmeen eri tasoon) ei ole vielä tietoa - edellisen kerran sellainen järjestettiin kesäkuussa. Eri tasojen osallistumismaksut ja muuta lisäinfoa löytyy instituutin nettisivuilta.
- Eri HSK-tasojen vaatimuksissa ilmaistut, hieman alhaisilta (ja mahdollisesti harhaanjohtavilta) tuntuvat sanamäärät ovat todellakin sanoja, eivät merkkejä. Konfutse-instituutista voi ilmeisesti lainata valmistautumista varten mallikoe-kirjasen, josta löytyy myös sanalistat jokaista tasoa varten. Niinpä ilmoitetut sanamäärät saattavat (tätä ei ole kukaan suoraan vahvistanut) perustua pitkälti tai jossain määrin ennalta määrättyihin listoihin, joten suomalaisen keskiverto-opiskelijan sanastontuntemus saattaa poiketa vaatimuksista paljonkin. Omaa sana- ja merkkivarastoaan ei siis kannata liikaa tuijotella, niin kuin ainakin allekirjoittanut on usein taipuvainen tekemään.
- Myös vaatimuksissa ilmaistujen opiskeluaikojen suhde saavutettuun kielitaitoon tuntuu olevan hieman yllättävä suomalaisille, Suomessa kiinaa opiskeleville; ne tuntuvat sopivan paremminkin itäaasialaisille tai Kiinassa kieltä opiskeleville. Lisäksi kokeen eri tasojen vaatima lukunopeus saattaa yllättää suomalaisen. (Yli)opistojen tarjoama yksi kurssi per lukukausi -tahti esimerkiksi kahden vuoden ajan ei Suomessa takaa kovin kaksista kielitaitoa, kun opiskelu- ja elinympäristö ei ole sellainen, että oppimaansa pitää jatkuvasti käyttää arjesta selviytyäkseen.
- Netistä löytyvät mallikokeet ovat huomattavasti helpompia versioita todellisista testeistä ainakin kahdella ylimmällä tasolla; tasoilla yhdestä neljään ero ei välttämättä ole yhtä merkittävä. Testejä kannattaa kokeilla kun kerran voi, sillä todellista testiä suorittaessa helpottaa huomattavasti, kun ainakaan tehtävänantojen tulkitsemiseen ei kunkin osion alussa tarvitse käyttää liikaa/ollenkaan aikaa. Mallitestejä osoitteesta http://confuciusinstitute.ie/cptest/index.php?file=kop21.php
- Hyväksymisraja kullakin tasolla on ilmeisesti 60 %, joten mallikokeen suoritettuaan kannattaa puntaroida sitä, kuinka lähellä oma tulos vaadittavaa prosenttimäärää oli, ja ottaa huomioon, että oikea testi on todennäköisesti jonkin verran vaikeampi. Itse sain nelostason mallitestin kysymyksistä noin 90 % oikein, joten päätän tänä vuonna rohkeasti yrittää nelosta. Jos taas olisin saanut tulokseksi esimerkiksi 70 % tai hieman vähemmän, nyt voisi olla jonkin verran hankalampi päättää kolmos- ja nelostason välillä.
- Viimeksi Konfutse-instituutin järjestämään testiin osallistui eri tasoille 25 henkilöä, joista kahta lukuunottamatta jokainen läpäisi testin; osallistujilla oli siis erittäin hyvin tiedossa etukäteen, minkä tason testiä heidän kielitaidollaan voi yrittää. Jos ei tiedä, minkä tasoista testiä kokeilla, kannattaa ottaa yhteyttä instituutin opettajaan Cen Yuzheniin ja kertoa hänelle omasta kiinan kielen opiskeluun liittyvästä taustasta.
perjantai 30. heinäkuuta 2010
Uusi, raikas HSK
Heh, kannatti näköjään kirjoittaa HSK-ajatuksista, vaikka asenteeni testiä kohtaan onkin viime aikoina ollut hieman nihkeä. Muutaman hyvän kommentin ansiosta pääni on nyt täynnä uutta tietoa, lisäksi HSK-fiilikset ovat ainakin väliaikaisesti katossa. Kiitos kommenteista!
Eli: Helsingin Konfutse-instituutti on myös alkanut järjestää testiä, joten enää ei tarvitse välttämättä reissata Keski-Suomeen sitä suorittamaan. Seuraava testi järjestetään 16. lokakuuta. Helsinkiin kannattaisi lähteä erityisesti siksi, että siellä voi nyt ottaa osaa uudistuneeseen kokeeseen, eikä siis vanhaan, tuttuun (ja turvalliseen?) versioon, joka todennäköisesti häviää jossain vaiheessa maailmankartalta kuitenkin. Voisi myös kuvitella, että vanhasta kokeesta saatu arvosana ei näytä yhtä hyvältä paperilla kuin sen tuoreempi vastine.
Uuden HSK:n kirjallinen puoli on jaettu kuuteen eri tasoon - Level 1 kustantaa kaksikymppiä, ja hinnat nousevat pikkuhiljaa siten, että Level 6 maksaa jo 65€. Hintaero selittynee testien ajallisella pituudella: Ykköstason koe kestää vain 40 minuuttia, kun taas kuutostaso vie peräti 140 minuuttia. Lisäksi uhkarohkea opiskelija voi suorittaa puhutun kiinan testin, jossa on kolme eri tasoa: Elementary (20€), Intermediate (30€) ja Advanced (45€). Ilmeisesti Konfutse-instituutti kuitenkin järjestää kirjalliset ja puhutut testit eri aikoina vuodesta, joten suorittaja voi keskittyä yhteen asiaan kerrallaan.
Netistä löytyvä info-pdf (linkki alla) kertoo myös, mitä eri tasojen suorittaminen käytännössä vaatii. Taulukkoa lukiessani alkoi tuntua siltä, että sanoja "vocabulary" ja "words" käytetään väärin, kun tilalla pitäisi kenties olla "characters". Esimerkiksi 5- ja 6-tason vaatimuksista kerrotaan seuraavaa:
Itse tunnen tällä hetkellä 2100 merkkiä, kun taas sanavarastoni laajuus on jo ylittänyt 5000 sanaa jokunen kuukausi sitten. Pystynkö lukemaan kiinaksi sanoma- ja aikakauslehtiä, katsomaan elokuvia ilman tekstitystä tai pitämään pitkiä puheita? En todellakaan, en vielä pitkään aikaan. Kuutostason vatimukset taas kuulostavat jo melkeinpä natiivipuhujan taidoilta, enkä ihan usko, että 5000 sanaa riittää missään kielessä lähellekään.
Nelostason vaatimukset sen sijaan alkavat jo kuulostaa järkevämmiltä, siis omasta näkökulmastani:
En ehkä pysty vielä kovin laajasti asioista puhumaan kiinaksi, mutta se saattaa jo johtua ennemminkin kokemuksen puutteesta: jos joutuisi päivittäin puhumaan kiinalaisille kiinaksi, oppisi nopeasti käyttämään hyväksi kaikkea sitä tietoa, jonka on ehtinyt oppia ja omaksua. Kokeilin mielenkiinnosta alla olevasta linkistä löytyvää mallitestiä 4-tasolta, ja 50 kysymyksestä sain hämmästyttävästi oikein peräti 44. Tulos rohkaisi kummasti, vaikka kyseessä olikin testin "simplified edition" - ajattelin aluksi, että kyseessä on yksinkertaistetuilla merkeillä varustettu versio, mutta kyseessä lieneekin selkeästi helpompi versio, jonka tarkoitus on tutustuttaa opiskelija kokeen rakenteeseen.
Suosittelen kokeilemaan, mallitestit on tehty hienosti siten, että erilaisista osioista (ei kuitenkaan ihan jokaisesta, sillä mm. kuuntelut puuttuvat täysin, vaikka niistäkin löytyy muunlaisia mallikappaleita) on sopiva määrä kysymyksiä. Myös kello tikittää, eli kiire saattaa tulla jos valittu taso on liian korkea. Oman testini perusteella voisin lähteä hyvillä mielin suorittamaan nelostasoa toivoen, että nettiin tarjolle laitetut mallitestit eivät ole ihan hirveästi helpotettuja versioita todellisuudesta. Ja jos nelostasolta pääsisin läpi, olisin jo aika pitkällä, ja tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista lähteä kokeilemaan, riittävätkö rahkeet mihinkään kahden viimeisen tason testeissä.
Linkkejä:
Konfutse-instituutin sivut (englanninkieliseltä puolelta löytyy enemmän tietoa ja linkkejä): http://www.helsinki.fi/hum/confucius/suomi/ (Löysin linkkejä seuraamalla vielä useita pdf-tiedostoja eri tasojen eri osioista, mutta en tätä kirjoittaessani enää onnistunut päätymään kyseiselle sivulle. Joka tapauksessa jotain kautta löytyy sivu, jolla voi myös harjoitella monen murheenkryyniä, kuullunymmärtämisosiota.)
HSK-info (kätevä kolmesivuinen pdf-tiedosto, josta löytyy perustiedot uudistuneesta HSK:sta): http://www.helsinki.fi/hum/confucius/archive/HSK/HSK_info2010.pdf
Mallitestejä: http://www.chinesetesting.cn/gosimexam.do#
Eli: Helsingin Konfutse-instituutti on myös alkanut järjestää testiä, joten enää ei tarvitse välttämättä reissata Keski-Suomeen sitä suorittamaan. Seuraava testi järjestetään 16. lokakuuta. Helsinkiin kannattaisi lähteä erityisesti siksi, että siellä voi nyt ottaa osaa uudistuneeseen kokeeseen, eikä siis vanhaan, tuttuun (ja turvalliseen?) versioon, joka todennäköisesti häviää jossain vaiheessa maailmankartalta kuitenkin. Voisi myös kuvitella, että vanhasta kokeesta saatu arvosana ei näytä yhtä hyvältä paperilla kuin sen tuoreempi vastine.
Uuden HSK:n kirjallinen puoli on jaettu kuuteen eri tasoon - Level 1 kustantaa kaksikymppiä, ja hinnat nousevat pikkuhiljaa siten, että Level 6 maksaa jo 65€. Hintaero selittynee testien ajallisella pituudella: Ykköstason koe kestää vain 40 minuuttia, kun taas kuutostaso vie peräti 140 minuuttia. Lisäksi uhkarohkea opiskelija voi suorittaa puhutun kiinan testin, jossa on kolme eri tasoa: Elementary (20€), Intermediate (30€) ja Advanced (45€). Ilmeisesti Konfutse-instituutti kuitenkin järjestää kirjalliset ja puhutut testit eri aikoina vuodesta, joten suorittaja voi keskittyä yhteen asiaan kerrallaan.
Netistä löytyvä info-pdf (linkki alla) kertoo myös, mitä eri tasojen suorittaminen käytännössä vaatii. Taulukkoa lukiessani alkoi tuntua siltä, että sanoja "vocabulary" ja "words" käytetään väärin, kun tilalla pitäisi kenties olla "characters". Esimerkiksi 5- ja 6-tason vaatimuksista kerrotaan seuraavaa:
Taso 6:
"Designed for learners who can easily understand any information communicated in Chinese and are capable of smoothly expressing themselves in written or oral form. The student knows 5000 or more Chinese words."
Taso 5:
"Designed for learners who can read Chinese newspapers and magazines, watch Chinese films and are capable of writing and delivering a lengthy speech in Chinese. The student has studied Chinese for more than two years, 2-4 hours each week and knows approximately 2500 words."
Itse tunnen tällä hetkellä 2100 merkkiä, kun taas sanavarastoni laajuus on jo ylittänyt 5000 sanaa jokunen kuukausi sitten. Pystynkö lukemaan kiinaksi sanoma- ja aikakauslehtiä, katsomaan elokuvia ilman tekstitystä tai pitämään pitkiä puheita? En todellakaan, en vielä pitkään aikaan. Kuutostason vatimukset taas kuulostavat jo melkeinpä natiivipuhujan taidoilta, enkä ihan usko, että 5000 sanaa riittää missään kielessä lähellekään.
Nelostason vaatimukset sen sijaan alkavat jo kuulostaa järkevämmiltä, siis omasta näkökulmastani:
Taso 4
"Designed for intermediate learners who can discuss a relatively wide range of topics in Chinese and are capable of communicating with Chinese speakers at a high standard. The student has studied Chinese for four semesters, 2-4 hours each week and knows approximately 1200 words."
En ehkä pysty vielä kovin laajasti asioista puhumaan kiinaksi, mutta se saattaa jo johtua ennemminkin kokemuksen puutteesta: jos joutuisi päivittäin puhumaan kiinalaisille kiinaksi, oppisi nopeasti käyttämään hyväksi kaikkea sitä tietoa, jonka on ehtinyt oppia ja omaksua. Kokeilin mielenkiinnosta alla olevasta linkistä löytyvää mallitestiä 4-tasolta, ja 50 kysymyksestä sain hämmästyttävästi oikein peräti 44. Tulos rohkaisi kummasti, vaikka kyseessä olikin testin "simplified edition" - ajattelin aluksi, että kyseessä on yksinkertaistetuilla merkeillä varustettu versio, mutta kyseessä lieneekin selkeästi helpompi versio, jonka tarkoitus on tutustuttaa opiskelija kokeen rakenteeseen.
Suosittelen kokeilemaan, mallitestit on tehty hienosti siten, että erilaisista osioista (ei kuitenkaan ihan jokaisesta, sillä mm. kuuntelut puuttuvat täysin, vaikka niistäkin löytyy muunlaisia mallikappaleita) on sopiva määrä kysymyksiä. Myös kello tikittää, eli kiire saattaa tulla jos valittu taso on liian korkea. Oman testini perusteella voisin lähteä hyvillä mielin suorittamaan nelostasoa toivoen, että nettiin tarjolle laitetut mallitestit eivät ole ihan hirveästi helpotettuja versioita todellisuudesta. Ja jos nelostasolta pääsisin läpi, olisin jo aika pitkällä, ja tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista lähteä kokeilemaan, riittävätkö rahkeet mihinkään kahden viimeisen tason testeissä.
Linkkejä:
Konfutse-instituutin sivut (englanninkieliseltä puolelta löytyy enemmän tietoa ja linkkejä): http://www.helsinki.fi/hum/confucius/suomi/ (Löysin linkkejä seuraamalla vielä useita pdf-tiedostoja eri tasojen eri osioista, mutta en tätä kirjoittaessani enää onnistunut päätymään kyseiselle sivulle. Joka tapauksessa jotain kautta löytyy sivu, jolla voi myös harjoitella monen murheenkryyniä, kuullunymmärtämisosiota.)
HSK-info (kätevä kolmesivuinen pdf-tiedosto, josta löytyy perustiedot uudistuneesta HSK:sta): http://www.helsinki.fi/hum/confucius/archive/HSK/HSK_info2010.pdf
Mallitestejä: http://www.chinesetesting.cn/gosimexam.do#
tiistai 27. heinäkuuta 2010
Lamauttavat kielitaitotestit
Olen tässä kesän aikana jatkuvasti uskotellut itselleni, että marraskuun kolmanteentoista päivään on vielä pitkä aika. Silloin Jyväskylässä voi käydä ottamassa osaa HSK-testiin eli kiinan kielen tasokokeeseen. Vuosi sitten onnistuin elementary-intermediate-tason kokeessa sen verran hyvin, että tasokseni tuli Elementary C, tai numeroissa ilmaistuna 3级.
Tällä kertaa tavoitteeni on ottaa kaksi askelta eteenpäin. Uskon, että voin realistisesti odottaa tasoni olevan tuolloin Elementary A:n tienoilla (5级, olettaen että vanhalla HSK-systeemillä mennään edelleen - reformia on ollut ilmoilla jo hyvän aikaa). Nelonen saattaisi tuntua jopa karvaalta pettymykseltä, vaikka askel eteenpäin sekin olisi; toisaalta olen laskeskellut, ettei kutonenkaan ihan mikään mahdottomuus olisi...
...kunhan vain jaksaisin innostua asiasta ja alkaa valmistautua. Kielitaidon testauttaminen voi toisinaan olla hauskaa, etenkin jos sillä tavalla voi huomata oman kehityksensä ja saada siitä todistuksenkin kehystettäväksi. HSK on varmasti ihan samanlainen ja yhtä hyödyllinen vaikkapa ura- ja opiskelumahdollisuuksien kannalta kuin kaikkien muidenkin kielten testit. En silti pidä siitä, että jossain vaiheessa kokeessa kuin kokeessa voi tavallaan "oppia" menestymään, kunhan siihen osallistuu tarpeeksi usein, ja kunhan pänttää oppaita tai käy kursseilla, jotka varta vasten opettavat, mitä sen pari- kolmetuntisen aikana pitäisi hallita. Minua jotenkin puistattaa ajatus siitä, että tänäkin syksynä jossain päin Suomea varmasti käynnistyy kurssi, jonka nimessä esiintyy lyhenne "HSK".
Olen viritellyt mielessäni suuria suunnitelmia HSK-blogitekstien sarjasta, joka mahdollistaisi ajatusten ja vinkkien jakamisen ja auttaisi muita kiinnostuneita nyt tai tulevaisuudessa valmistautumaan kyseiseen koitokseen. Enpä ole kuitenkaan jaksanut laittaa tikkua ristiin asian eteen, vaikka ideoita olisi. Myös kiinan opettajaltani viime vuonna saamani mallikoe lojuu jossain jonkun pinkan alimmaisena - viimeksi kun sitä yritin alkaa käydä läpi, väsähdin nopeasti, kun tuntemattomia merkkejä alkoi tulla vastaan useampia peräkkäin. Kokeeseen pitäisi osata suhtautua siten, että kun vastaan tulee ongelma, se ratkaistaan olankohautuksella ja nopealla arvauksella, jotta aikaa ei menisi hukkaan. En ole koskaan osannut opiskella tällä tavalla.
Niinpä palasin opiskelemaan omalla tavallani: kärsivällisesti, hitaasti, päivä kerrallaan, ilman stressiä tai stressaavia tavoitteita. Luen mitä luen, opin mitä opin, pääasia että kehityn joka päivä ja nautin opiskelusta. Teen uuden sanalistan ChinesePodin ja oppikirjani avulla - siitä nelisenkymmentä uutta sanaa ja vajaa kymmenen uutta merkkiä, sitten uutta listaa kehiin ja vanhan kertausta päälle. Tällä hetkellä minusta tuntuu siltä, että haluan valmistautua myös marraskuiseen kokeeseen yksinkertaisesti toteuttamalla omaa juttuani. Tasoni olkoon silloin se mikä se on, kielitaitoaan ei voi väärentää, eikä siitä kannata ottaa stressiä. Hiljaa hyvä tulee.
Marraskuukin tuntuu yhtäkkiä ihan oikeasti olevan vielä melko kaukana, tässähän ehtii oppia vielä vaikka kuinka paljon! Jos aiot osallistua - Suomessa tai muualla, lähiaikoina tai myöhemmin - toivotan voimia valmistautumiseen, oli oma tapasi valmistautua millainen hyvänsä!
(Tämä oli muuten sadas kirjoitus tässä blogissa! Tahti on viime aikoina hieman hidastunut, mutta enköhän jossain vaiheessa saa taas uutta virtaa ja keksi uusia aiheita. Kiitos lukijoille - kaikesta päätellen täällä ainakin jokunen ihminen käy säännöllisesti vilkaisemassa!)
Tällä kertaa tavoitteeni on ottaa kaksi askelta eteenpäin. Uskon, että voin realistisesti odottaa tasoni olevan tuolloin Elementary A:n tienoilla (5级, olettaen että vanhalla HSK-systeemillä mennään edelleen - reformia on ollut ilmoilla jo hyvän aikaa). Nelonen saattaisi tuntua jopa karvaalta pettymykseltä, vaikka askel eteenpäin sekin olisi; toisaalta olen laskeskellut, ettei kutonenkaan ihan mikään mahdottomuus olisi...
...kunhan vain jaksaisin innostua asiasta ja alkaa valmistautua. Kielitaidon testauttaminen voi toisinaan olla hauskaa, etenkin jos sillä tavalla voi huomata oman kehityksensä ja saada siitä todistuksenkin kehystettäväksi. HSK on varmasti ihan samanlainen ja yhtä hyödyllinen vaikkapa ura- ja opiskelumahdollisuuksien kannalta kuin kaikkien muidenkin kielten testit. En silti pidä siitä, että jossain vaiheessa kokeessa kuin kokeessa voi tavallaan "oppia" menestymään, kunhan siihen osallistuu tarpeeksi usein, ja kunhan pänttää oppaita tai käy kursseilla, jotka varta vasten opettavat, mitä sen pari- kolmetuntisen aikana pitäisi hallita. Minua jotenkin puistattaa ajatus siitä, että tänäkin syksynä jossain päin Suomea varmasti käynnistyy kurssi, jonka nimessä esiintyy lyhenne "HSK".
Olen viritellyt mielessäni suuria suunnitelmia HSK-blogitekstien sarjasta, joka mahdollistaisi ajatusten ja vinkkien jakamisen ja auttaisi muita kiinnostuneita nyt tai tulevaisuudessa valmistautumaan kyseiseen koitokseen. Enpä ole kuitenkaan jaksanut laittaa tikkua ristiin asian eteen, vaikka ideoita olisi. Myös kiinan opettajaltani viime vuonna saamani mallikoe lojuu jossain jonkun pinkan alimmaisena - viimeksi kun sitä yritin alkaa käydä läpi, väsähdin nopeasti, kun tuntemattomia merkkejä alkoi tulla vastaan useampia peräkkäin. Kokeeseen pitäisi osata suhtautua siten, että kun vastaan tulee ongelma, se ratkaistaan olankohautuksella ja nopealla arvauksella, jotta aikaa ei menisi hukkaan. En ole koskaan osannut opiskella tällä tavalla.
Niinpä palasin opiskelemaan omalla tavallani: kärsivällisesti, hitaasti, päivä kerrallaan, ilman stressiä tai stressaavia tavoitteita. Luen mitä luen, opin mitä opin, pääasia että kehityn joka päivä ja nautin opiskelusta. Teen uuden sanalistan ChinesePodin ja oppikirjani avulla - siitä nelisenkymmentä uutta sanaa ja vajaa kymmenen uutta merkkiä, sitten uutta listaa kehiin ja vanhan kertausta päälle. Tällä hetkellä minusta tuntuu siltä, että haluan valmistautua myös marraskuiseen kokeeseen yksinkertaisesti toteuttamalla omaa juttuani. Tasoni olkoon silloin se mikä se on, kielitaitoaan ei voi väärentää, eikä siitä kannata ottaa stressiä. Hiljaa hyvä tulee.
Marraskuukin tuntuu yhtäkkiä ihan oikeasti olevan vielä melko kaukana, tässähän ehtii oppia vielä vaikka kuinka paljon! Jos aiot osallistua - Suomessa tai muualla, lähiaikoina tai myöhemmin - toivotan voimia valmistautumiseen, oli oma tapasi valmistautua millainen hyvänsä!
(Tämä oli muuten sadas kirjoitus tässä blogissa! Tahti on viime aikoina hieman hidastunut, mutta enköhän jossain vaiheessa saa taas uutta virtaa ja keksi uusia aiheita. Kiitos lukijoille - kaikesta päätellen täällä ainakin jokunen ihminen käy säännöllisesti vilkaisemassa!)
lauantai 26. joulukuuta 2009
新年快乐 !
Joululomilta palattuani sähköpostissani odotti ilahduttava yllätys, entisen kiinalaisen työkaverini lähettämä kuva tämän vuoden alkupuolelta. Kuvassa olen päässyt osalliseksi koulun lumiriehaan, joka villitsi jokaisen - niin opettajat kuin oppilaatkin - talven ainoana lumisena päivänä. Yleensä käytin tuon aamupäivän ulkoiluhetken tarjoaman tauon livahtamalla kahvihetkelle asuntooni, mutta tuona päivänä en voinut vastustaa lumipallojen ja -ukkojen kutsua tai onnellisten lasten tarttuvaa intoa.
Tämän kuvan myötä esiinnyn muuten tietääkseni ensimmäistä kertaa blogissani! Yritän olla jatkossa vähemmän narsistinen... Kädessäni ei muuten sitten ole kaljatölkki vaan lasillinen kuumaa vettä, johon jäin Pekingissä pahasti koukkuun. Kuvasta tulee ihanasti mieleen myös tämänhetkinen, ihanan talvinen tunnelma täällä Suomessa. Nyt kun vatsa on täynnä vegaanisia jouluherkkuja ja ensimmäisestä Kiinaan lähdöstäni alkaa olla kokonainen vuosi aikaa, on hieno huomata, kuinka pienet asiat muistuttavat menneestä elämänkokemuksesta - kaapista pakkasilla ottamani villapaitakin tuoksui hetken ihan Kiinalta...
Tuleva vuosi näyttää kiinan opiskeluni suhteen melko samanlaiselta kuin mennytkin vuosi - päättäväistä aherrusta viitenä tai kuutena päivänä viikossa. Tarkoitus olisi mennä ainakin syksyllä korottamaan HSK-tasoani (Hanyu Shuiping Kaoshi eli kiinan kielen tasokoe), joten ainakin siltä tiimoilta ajattelin jossain vaiheessa alkaa kirjoitella - ehkä haastan lukijoitakin mukaan yrittämään! Toivottavasti lukijoita riittää tulevanakin vuonna (yritän kirjoitella tiheämpään tahtiin), viimeiset kuukaudet ovat ainakin parantaneet uskoani siihen, että täällä joku oikeasti välillä piipahtaa edes minuutin ajaksi. Antoisaa uutta vuotta itse kullekin, ilahduttavan uuden vuoden laulun löydät täältä!
Tämän kuvan myötä esiinnyn muuten tietääkseni ensimmäistä kertaa blogissani! Yritän olla jatkossa vähemmän narsistinen... Kädessäni ei muuten sitten ole kaljatölkki vaan lasillinen kuumaa vettä, johon jäin Pekingissä pahasti koukkuun. Kuvasta tulee ihanasti mieleen myös tämänhetkinen, ihanan talvinen tunnelma täällä Suomessa. Nyt kun vatsa on täynnä vegaanisia jouluherkkuja ja ensimmäisestä Kiinaan lähdöstäni alkaa olla kokonainen vuosi aikaa, on hieno huomata, kuinka pienet asiat muistuttavat menneestä elämänkokemuksesta - kaapista pakkasilla ottamani villapaitakin tuoksui hetken ihan Kiinalta...
Tuleva vuosi näyttää kiinan opiskeluni suhteen melko samanlaiselta kuin mennytkin vuosi - päättäväistä aherrusta viitenä tai kuutena päivänä viikossa. Tarkoitus olisi mennä ainakin syksyllä korottamaan HSK-tasoani (Hanyu Shuiping Kaoshi eli kiinan kielen tasokoe), joten ainakin siltä tiimoilta ajattelin jossain vaiheessa alkaa kirjoitella - ehkä haastan lukijoitakin mukaan yrittämään! Toivottavasti lukijoita riittää tulevanakin vuonna (yritän kirjoitella tiheämpään tahtiin), viimeiset kuukaudet ovat ainakin parantaneet uskoani siihen, että täällä joku oikeasti välillä piipahtaa edes minuutin ajaksi. Antoisaa uutta vuotta itse kullekin, ilahduttavan uuden vuoden laulun löydät täältä!
keskiviikko 8. heinäkuuta 2009
HSK
Kiinassa ja myös maailmalla luultavasti tunnetuin keino mitata omaa kiinan kielen kirjallista osaamistaan on nimeltään HSK, Hanyu Shuiping Kaoshi (汉语水平考试), eli vapaasti suomennettuna kiinan kielen tasokoe.
Koe on ainakin toistaiseksi mahdollista suorittaa kolmella eri tasolla: Basic (HSK-tasot 1-3), Elementary/Intermediate (3-8) sekä Advanced (9-11). Suomessa tietääkseni vain Jyväskylän yliopisto on tarjonnut syksyisin mahdollisuutta yrittää, tosin korkeimmalle tasolle tähtäävää koetta ei sielläkään ole mahdollista suorittaa. Tämä ei ole sinänsä mikään yllätys: korkeimmalle tasolle yltävien suomalaisten määrä on varmasti vähäinen, ja mikäli jonkun kielitaito sattuu olemaan niin hyvä, on hänellä todennäköisesti kosolti tilaisuuksia suorittaa koe myös Kiinassa. Jos itse joskus yllän noin korkealle, olen varmastikin asunut Kiinassa jo pidempään.
Itse olen kokeillut kahdesti Elementary/Intermediate-tason koetta: ensimmäisen kerran yritin läpäistä sen noin vuoden kieliopintojen jälkeen Suomessa. Silloin oletin hölmösti, että kahden alkeiskurssin (elementary course) ja kahden jatkokurssin (intermediate course) suorittaminen hyvin arvosanoin tarkoittaisi sitä, että olisin valmis keskitason kokeeseen. En ymmärtänyt kokeessa mistään mitään, joten epäonnistuin surkeasti. Tasoni olisi ollut juuri sopiva Basic-kokeeseen.
Toisen HSK-tilaisuuden sain toukokuussa työpaikallani, joka järjestää kokeita ei-kiinalaisille opiskelijoilleen säännöllisesti. Olin edelleen osan koeajasta täysin ulalla, mutta huomasin kuitenkin kielitaitoni kehittyneen selkeästi puolentoista vuoden aikana. Sekä luetun- että kuullunymmärtämisosioissa oli monia pitkiä pätkiä, joihin liittyviin kysymyksiin en osannut vastata (kyseessä on onneksi monivalintakoe, joten joka neljännen vastauksen pitäisi osua!), mutta niissäkin osioissa oli mukana lyhyitä ja ytimekkäitä kohtia, joiden kanssa ei jäänyt paljon epäselvyyttä. Kielen rakenteeseen ja kielioppiin liittyvät kysymykset menivät jo rutiinilla, ja yllätin itseni vastaamalla oikein aika moneen kohtaan viimeisessäkin osiossa, jossa tulee käsin kirjoittamalla täyttää tekstissä olevat aukot. Tuloksena HSK-taso 3 (kahdesta mahdollisesta kolmosesta se vahvempi, eli Elementary C) ja taskussa todistus, jonka voin liittää seuraavaan työhakemukseeni (en kuitenkaan aio laittaa sitä kehyksiin, vaikka ylpeä siitä olenkin)!
Toista kertaa yrittäessäni havaitsin, että HSK on rakenteeltaan ja kysymyksiltään melko samanlainen kerrasta toiseen: kysymykset toistavat itseään, mutta tekstit ja dialogit vaihtelevat. Tavallaan kyse onkin hyvin kiinalaiseen tyyliin välillä siitä, että tietää, minkälaisia kysymyksiä odottaa ja osaa sitten vastata niihin tietyllä tavalla. Hyvä keino parantaa arvosanaansa on osallistua kokeeseen mahdollisimman usein: vaikkei oma kielitaito kokeiden välisenä aikana ehtisikään merkittävästi kehittyä, on itse koe kerta kerralta tutumpi, ja joka kerta tietää paremmin, mihin kohdistaa energiansa.
HSK saattaa olla haastavuudessaan masentava kokemus, mutta mielestäni se tarjoaa aikuisopiskelijalle myös tärkeää motivaatiota muistuttaen samalla siitä, että tyhjästä lähdettäessä uutta, täysin vierasta kieltä ei opita käden käänteessä, vaan kovan ja kärsivällisen työn (tai kiinalaisen tyttö- tai poikaystävän) kautta. Suosittelen jokaista kiinan opiskelijaa kokeilemaan, ja jälkiviisaana kehottaisin aloittamaan ihan suosiolla Basic-tasolta – siitä on helpompi saada hyväksytty arvosana, ja siltä pohjalta on hyvä jatkaa kovempiin haasteisiin. On mukava jatkaa motivoituneena opiskelua, kun on virallinen todistus kielitaidosta taskussa.
Ensi vuonna aion osallistua taas kokeeseen ja harpata kertaheitolla viitostasolle!
Koe on ainakin toistaiseksi mahdollista suorittaa kolmella eri tasolla: Basic (HSK-tasot 1-3), Elementary/Intermediate (3-8) sekä Advanced (9-11). Suomessa tietääkseni vain Jyväskylän yliopisto on tarjonnut syksyisin mahdollisuutta yrittää, tosin korkeimmalle tasolle tähtäävää koetta ei sielläkään ole mahdollista suorittaa. Tämä ei ole sinänsä mikään yllätys: korkeimmalle tasolle yltävien suomalaisten määrä on varmasti vähäinen, ja mikäli jonkun kielitaito sattuu olemaan niin hyvä, on hänellä todennäköisesti kosolti tilaisuuksia suorittaa koe myös Kiinassa. Jos itse joskus yllän noin korkealle, olen varmastikin asunut Kiinassa jo pidempään.
Itse olen kokeillut kahdesti Elementary/Intermediate-tason koetta: ensimmäisen kerran yritin läpäistä sen noin vuoden kieliopintojen jälkeen Suomessa. Silloin oletin hölmösti, että kahden alkeiskurssin (elementary course) ja kahden jatkokurssin (intermediate course) suorittaminen hyvin arvosanoin tarkoittaisi sitä, että olisin valmis keskitason kokeeseen. En ymmärtänyt kokeessa mistään mitään, joten epäonnistuin surkeasti. Tasoni olisi ollut juuri sopiva Basic-kokeeseen.
Toisen HSK-tilaisuuden sain toukokuussa työpaikallani, joka järjestää kokeita ei-kiinalaisille opiskelijoilleen säännöllisesti. Olin edelleen osan koeajasta täysin ulalla, mutta huomasin kuitenkin kielitaitoni kehittyneen selkeästi puolentoista vuoden aikana. Sekä luetun- että kuullunymmärtämisosioissa oli monia pitkiä pätkiä, joihin liittyviin kysymyksiin en osannut vastata (kyseessä on onneksi monivalintakoe, joten joka neljännen vastauksen pitäisi osua!), mutta niissäkin osioissa oli mukana lyhyitä ja ytimekkäitä kohtia, joiden kanssa ei jäänyt paljon epäselvyyttä. Kielen rakenteeseen ja kielioppiin liittyvät kysymykset menivät jo rutiinilla, ja yllätin itseni vastaamalla oikein aika moneen kohtaan viimeisessäkin osiossa, jossa tulee käsin kirjoittamalla täyttää tekstissä olevat aukot. Tuloksena HSK-taso 3 (kahdesta mahdollisesta kolmosesta se vahvempi, eli Elementary C) ja taskussa todistus, jonka voin liittää seuraavaan työhakemukseeni (en kuitenkaan aio laittaa sitä kehyksiin, vaikka ylpeä siitä olenkin)!
Toista kertaa yrittäessäni havaitsin, että HSK on rakenteeltaan ja kysymyksiltään melko samanlainen kerrasta toiseen: kysymykset toistavat itseään, mutta tekstit ja dialogit vaihtelevat. Tavallaan kyse onkin hyvin kiinalaiseen tyyliin välillä siitä, että tietää, minkälaisia kysymyksiä odottaa ja osaa sitten vastata niihin tietyllä tavalla. Hyvä keino parantaa arvosanaansa on osallistua kokeeseen mahdollisimman usein: vaikkei oma kielitaito kokeiden välisenä aikana ehtisikään merkittävästi kehittyä, on itse koe kerta kerralta tutumpi, ja joka kerta tietää paremmin, mihin kohdistaa energiansa.
HSK saattaa olla haastavuudessaan masentava kokemus, mutta mielestäni se tarjoaa aikuisopiskelijalle myös tärkeää motivaatiota muistuttaen samalla siitä, että tyhjästä lähdettäessä uutta, täysin vierasta kieltä ei opita käden käänteessä, vaan kovan ja kärsivällisen työn (tai kiinalaisen tyttö- tai poikaystävän) kautta. Suosittelen jokaista kiinan opiskelijaa kokeilemaan, ja jälkiviisaana kehottaisin aloittamaan ihan suosiolla Basic-tasolta – siitä on helpompi saada hyväksytty arvosana, ja siltä pohjalta on hyvä jatkaa kovempiin haasteisiin. On mukava jatkaa motivoituneena opiskelua, kun on virallinen todistus kielitaidosta taskussa.
Ensi vuonna aion osallistua taas kokeeseen ja harpata kertaheitolla viitostasolle!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)