Tehtaan tytöt - Kaupunki

Yksi kiinnostavimmista viime aikoina julkaistuista, Kiinaa käsittelevistä kirjoista on Leslie T. Changin kirjoittama Tehtaan tytöt - Unelmia muuttuvassa Kiinassa (Otava, suom. Jaana Iso-Markku). Kahteen osaan - "Kaupunki" ja "Kylä" - jaettu 464-sivuinen teos käsittelee nuorten kiinalaisten siirtotyöläisnaisten (ja -tyttöjen) elämää Dongguanissa, eräässä Kiinan suurimmista tehdaskaupungeista. Amerikkalaissyntyinen kirjailija vietti useita vuosia Kiinassa haastatellen ihmisiä, pääasiassa erilaisissa tehtaissa työskenteleviä naisia.

Kaupunkiin sijoittuva kirjan ensimmäinen osa sisältää jo niin paljon havainnollista ja yksityiskohtaista asiaa nyky-Kiinasta, että minun oli pakko laskea kirja käsistäni ja pitää muutama päivä taukoa – kirjoitan toisesta osasta myöhemmin.

Chang kertoo mm. tyttöjen erilaisista syistä jättää maaseutu ja perheensä ja lähteä kaupunkiin: yllättäen köyhyyttä ei pidetä tärkeimpänä syynä, vaan tyttöjä ajaa kaupunkiin myös toimettomuus maatilalla, josta vanhemmat ja muu perhe pystyvät vaivatta pitämään huolta. Tyttöjen elämää kaupungissa seuratessaan Chang kirjoittaa naisten häikäisevästä sopeutumiskyvystä ja miehiin verrattuna hyvistä mahdollisuuksista uralla etenemiselle, joka tosin usein vaatii häikäilemätöntä valehtelua, mutta mahdollistaa myös luokkarajojen ylittämisen, sosiaalisen nousun, jollaisesta Kiinassa ei 1900-luvulla vielä kannattanut unelmoida.

Vapaa-aikanaan tytöt yrittävät joko parhaansa mukaan kehittää itseään, tai sitten löytää sopivan aviomiehen. Huonosti toimivat treffipalvelut kukoistavat Dongguanissa, samoin kuin käsittämättömiltä kuulostavat englannintunnit tai itsensä kehittämiseen opastava kirjallisuus.

Ihmiskohtaloiden rinnalla Chang antaa lukijalle myös aikaa tutustua tyttöjen ympäristöön, valaisemalla mm. tehdaskaupungin syntyyn ja kehitykseen liittyviä vaiheita, esittelemällä maailman suurimman tehtaan ja kertomalla vielä omankin sukunsa tarinan, joka toimii samalla paitsi Kiinan historian kertauksena, myös oivana rinnakkaiskuvauksena sille, mitä kymmenet miljoonat nuoret tytöt käyvät elämässään läpi tämän päivän Kiinassa.

Kiinan kielen opiskelijana kiinnitin Kaupunki-osassa paljon huomiota pinyinillä tarjottuun, tekstissä silloin tällöin esiintyvään ja selitettyyn kiinankieliseen sanastoon, josta osan esittelen tähän lopuksi:

出去 (chū qù) kirjaimellisesti 'lähteä ulos' tarkoittaa Kiinassa yleisesti myös siirtotyöläiseksi/maailmalle lähtöä

流动人口 (liú dòng rén kǒu) 'ajelehtiva väestö'

外地人 (wài dì rén) alunperin 'vieras, ulkopuolinen', nyttemmin myös yksinkertaisesti 'siirtotyöläinen'

高不成低不就 (gāo bù chéng dī bù jiù) viittaa liukuhihnatyöltä ylenemään onnistuneeseen naiseen, jolle maalaismies ei enää kelpaa, mutta jota kaupunkilaismiehet kuitenkin edelleen halveksivat; sanonta soveltuu myös esimerkiksi työtä etsivään ihmiseen, joka ei halua surkeaa työtä, mutta jolla ei ole valmiuksia parempaankaan

狂离 (kuáng lí) 'hullu lähtö' on tapa jättää työnsä tehtaassa nopeasti siten, että yhden tai kahden kuukauden palkka jää saamatta, eikä vielä ole uutta työpaikkaakaan tiedossa

吃苦耐劳 (chī kǔ nài láo) 'kykeneväinen tekemään kovasti töitä ja kestämään vastoinkäymisiä', tärkeä ominaisuus siirtotyöläiselle

乱 (luàn) 'kaoottinen, vaarallinen' on yleinen käsitys Dongguanin katujen elämästä - usein työläiset mieluummin viettävätkin vapaa-aikansa turvassa tehtaan porttien sisäpuolella, mistä tavallisesti löytyy paljon palveluja ja ajanviettopaikkoja

麻木 (má mù) 'lamaantunut, turta', sana jolla jopa vasta teini-ikäiset, liukuhihnalla elämäänsä kyllästyneet tytöt usein kuvailevat mielialaansa

成功学 (chéng gōng xué) 'menestysoppi' viittaa Dongguanissa kukoistavaan kirjallisuuden lajiin, joka käsittää mitä erikoisimpia teoksia ja jotka "lupaavat" siivittää nuoren lukijan menestyksen tielle

坐台小姐 (zuò tái xiǎo jiě) viittaa esim. karaokebaareissa asiakkaiden kanssa istuviin seuralaistyttöihin, jotka usein tarjoavat myös seksipalveluja; mikäli asiakas haluaa seksiä, he siirtyvät maksua vastaan toiseen huoneeseen 'pikaruoalle', 快餐 (kuàicān)

MDBG Chinese Reader

Kolmisen viikkoa sitten kirjoitin MDBG-sivuston tarjoamasta Chinese Reader -ohjelmasta. Lupasin ladata sen kahdeksi viikoksi ilmaiseen koekäyttöön ja kertoa sen jälkeen, olisinko mahdollisesti valmis pulittamaan oikeaa rahaa ohjelman omistamisesta.

Uutiseni ovat pääasiassa hyviä: ohjelma vastaa odotuksiani, lisäksi se toimii vieläkin ihan hyvin, vaikka koeaika on umpeutunut useita päiviä sitten. Kattavalta vaikuttavan sanakirjan automaattinen päivittäminen tosin ei varmaankaan enää onnistu, lisäksi toiminta ylipäätään on hieman hidastunut ja muistutuksia käyttöoikeuden loppumisesta on alkanut sadella.

Testailin MDBG:n tuotetta pääasiassa kiinalaisia verkkosivuja selaillen, lisäksi kävin läpi aiemmin opiskelussa käyttämiäni lyhyempiä tekstejä sekä erästä kiinankielistä kirjaa, jonka sain taannoin ystävältäni elektronisessa muodossa. Kokemuksieni perusteella voin huoletta mainostaa, että Chinese Reader tarjoaa mahdollisuuden ymmärtää kiinankielisiä tekstejä. Kovin syvälle ei teksteihin kuitenkaan aina välttämättä voi päästä, jos käyttäjä itse ei tunne kiinan kielen kielioppirakenteita ja vivahteita, osaa erottaa kontekstista joidenkin merkkien monista eri käyttötarkoituksista sen oikean, tai tiedä toisin paikoin (ohjelman tehdessä virheen), missä eri sanojen välillä kulkee raja. Alla esimerkki tyypillisestä väärinkäsityksestä, vaikka tässä tapauksessa terve järki saanee itse kunkin hälytyskellot nopeasti soimaan:

Lause 你快喝口水。’juo äkkiä suullinen vettä’ kääntyy ohjelman mukaan jotakuinkin seuraavasti: ’sinä nopea juoda sylki’. Eli ohjelma tunnisti sanan 口水 ’sylki’, vaikka 口 tässä yhteydessä toimii tietynlaisena mittasanana tuolle kulaukselle tai suulliselle (喝一口水). Luonnollisesti tämänlaisen lauseen kääntäminen vaatii ylipäätään ymmärrystä kiinan lauserakenteista, sillä aivan yhtä hyvin joku voisi vaikka ajatella, että lause kääntyy ’olet nopea, nielaise sylkesi’ tai muuta yhtä absurdia.

Eli kääntäjäksi ei MDBG Chinese Readerin kanssa ehkä kannata heti ruveta, mutta olen varma, että siitä saa verrattoman avun kiinan kielen opiskeluun ja erityisesti tilanteisiin, jolloin oikeasti pitää saada verkkosivun tai artikkelin olennainen sisältö käännettyä ilman aikaa vievää sanakirjan selailua. Aion ehdottomasti sijoittaa ohjelman ostamiseen ja tehdä sen avulla opiskelustani monipuolisempaa, nopeampaa ja – kauhistus! – vaivattomampaa.

Radiossa ja yleisön edessä

Finn-nese

Itsekriittisyydestä tai lapsellisesta häpeän tunteesta johtuen en halunnut mainostaa tätä aikaisemmin, joten mainitaan sitten nyt kun on jo liian myöhäistä.

Sain kunnian tehdä kahden Tampereella suomea opiskelevan kiinalaisen - Onnin ja Tarjan - kanssa radiolähetyksen heidän ohjelmaansa "Finn-nese - Chinese culture in Finland". Tampereen yliopiston paikallisradiossa Radio Moreenissa vastikään kuultu, jokunen viikko sitten äänitetty puolituntinen käsitteli kiinan kieltä ja sen opiskelua, ja minut oli pyydetty mukaan jakamaan vinkkejä opiskeluun liittyen sekä kertomaan kokemuksistani Pekingissä.

Oman äänen kuuleminen saa valtaosan ihmisistä tuntemaan olonsa kiusaantuneeksi, joten niinpä itsekin kuuntelin ohjelmaa aluksi puna poskilla. Olin lukenut puheenvuoroni aika pitkälti paperista, ja siltä se välillä kuulostikin, mutta kuitenkin ohjelmasta jäi lopulta todella positiivinen mieli. Keskustelua tauotti mukavasti kolme kiinalaista laulua (joita sain olla mukana valitsemassa), ja puheen taustalla soi tunnelmallinen, rauhoittava kiinalainen instrumentti. En ole koskaan aikaisemmin kiinnittänyt yhtä paljon huomiota taustamusiikkiin - ehkä sitä ei käytetä niin usein?

Chinese Language Speech Event 2010

Törmäsin myös tänään yliopistolla julisteeseen, joka mainostaa tänä perjantaina (16.4.) Helsingin Konfutse-instituutissa kolmatta kertaa järjestettävää vuotuista kiinan kielen tapahtumaa "Chinese Language Speech Event". Itse osallistuin tapahtumaan kaksi vuotta sitten kurssikaverini kanssa: esitimme kiinaksi pari hauskaa, lyhyttä dialogia. Harjoittelimme pitkään kiinan opettajamme avustuksella esitystä, joten kokemus oli sangen hyödyllinen puhetaitojen kehittämisen kannalta, esiintymiskokemuksesta puhumattakaan. Ilmeisesti onnistuimme ihan hyvin, sillä esityksillemme naurettiin - vieläpä oikeissa kohdissa!

Tapahtuma on suunnattu kielen opiskelijoille ikään tai taitotasoon katsomatta; osallistua voi parin kanssa tai isommassakin ryhmässä, eikä esityksen aiheella ole kauheasti väliä, kunhan kieli on kiina. Näiden lyhyempien esitysten ohella tapahtuma toimii karsintana Chinese Bridge -kilpailulle, jonka voittaja voi päästä Kiinassa järjestettäviin semifinaaleihin tai jopa finaaliin. Kaksi vuotta sitten kilpailijoilta vaadittiin kiinankielisen suullisen esityksen lisäksi jonkin kiinalaisen kulttuurin osa-alueen esittelemistä yleisölle - silloin tarjolla oli mm. laulua ja kämmenhierontaa.

Mikäli olet perjantaina klo 16-20 Helsingissä vailla tärkeämpää tekemistä, piipahda ihmeessä Konfutse-instituuttiin seuraamaan, kuinka tulevat kiinan kielen ammattilaiset näyttävät taitojaan!

Ollako vanhanaikainen vaiko moderni?

Pekingissä asuessani tapasin kerran pohjoisamerikkalaisen, nuorehkon miehen, joka puhui täysin sujuvaa kiinaa. Tietenkin kyselin, kuinka häneltä luistaa kirjoitettu kiina, koska oletan että todellinen puhutun kielen järkevä hallinta edellyttää väkisinkin ainakin jonkinasteista kirjoitetun kiinan tuntemusta. Hän kertoi, ettei osaa käsin kirjoittaa juuri mitään, vaan on oppinut merkkijärjestelmän täysin tietokoneen ja internetin välityksellä.

Aloin tuntea itseni vanhanaikaiseksi, sellaiseksi, joka käyttää äänekästä ja kömpelöä kirjoituskonetta muiden kanniskellessa pieniä läppäreitä salkuissaan. Olen miettinyt tuota kohtaamista viime aikoina yhä enemmän: olenko "menettänyt" kuukausia, jopa vuoden tai pari, opiskellessani tehottomasti kiinaa käsin kirjoittamalla, vaikka lähes kaikki asiat hoidetaan nykyisin tietokoneen avulla? Olisinko voinut oppia kiinaa paljon nopeammin ja syvemmin, jos olisin valinnut epäjärjestelmällisemmän polun: nippu sanalistoja ja tekstejä eri lähteistä olisikin nyt satoja tietokoneen ruudun edessä vietettyjä tunteja. Oikean ohjelman valittuani olisin kursorilla merkkejä osoittamalla saanut niiden ääntämykset ja merkitykset kätevästi silmieni eteen, ja ajan myötä merkeistä olisi tullut riittävän tuttuja, eikä työlästä kertausta ehkä tarvittaisi...

Onneksi en ihan tosissani ole kamalan huolissani valitsemani tien suhteen - se on varmasti ollut se oikea juuri minulle, sillä olen nauttinut uuden oppimisesta ja kehittymisestä suunnattomasti jo lähes neljä vuotta, eikä tuntemuksissa ole odotettavissa muutosta. Painaessani lyijykynän paperia vasten saan nähdä omat aikaansaannokseni: jokainen merkki on ainutlaatuinen - joskus merkki näyttää tyhmältä, toisinaan tuntuu siltä, että on syntynyt pieni mestariteos. Käsialani muuttuu koko ajan, ja joka kuukausi huomaan vedoissani uusia piirteitä, jotka vievät käsialaani kauemmaksi tietokoneen ruudulta saaduista kirjoitusmerkkien tylsistä malleista. Jonakin päivänä käsialani on kenties kehittynyt niin sekavaksi, että merkkejäni voisi luulla kiinalaisen kirjoittamiksi! Käsin harjoittelu tarjoaa lisäksi yhden lyömättömän etulyöntiaseman: harjaantumisen toisiaan muistuttavien merkkien pienten, mutta tärkeiden, erojen välittömään tunnistamiseen.

Kaikesta konservatiivisuudestani huolimatta olen nyt päättänyt kokeilla vaihtoehtoa, jonka olisin voinut valita jokunen vuosi takaperin. Lataan koneelleni koekäyttöön paljon kehutun MDBG Chinese Reader -sovelluksen, johon saa tutustua maksutta kahden viikon ajan. Ohjelman perusversio tarjoaa seuraavanlaisia ominaisuuksia:

- Instant mouseover Chinese-English translations
- Listen to Mandarin Chinese pronunciations
- Built-in offline dictionary featuring the same extensive content as the MDBG Chinese-English dictionary website
- Keep track of your favorite words
- Supports most Microsoft Windows applications, including Firefox, Internet Explorer, Microsoft Office, MSN, Gtalk, QQ, ICQ, etc



Tämän avulla voin siis kursoria osoittamalla saada haluamani sanan käännöksen ja halutessani kuunnella myös sen ääntämyksen. MDBG Chinese Reader erottuu edukseen sillä, että se on yhteensopiva lähes kaikkien Windows-sovellusten kanssa; lisäksi sen mukana tulee MDBG-sivustoon perustuva päivitettävä sanakirja, jota voi käyttää myös offline-tilassa - sellaista olen kaivannut.

Tutustuttuani ohjelmaan tuon tarjotun 14 vuorokauden ajan raportoin tänne kokemuksistani ja siitä, olisinko valmis pulittamaan ohjelman omistamisesta 59 Yhdysvaltain dollaria (noin 44 euroa). MDBG on tarjonnut minulle jo lähes neljän vuoden ajan ilmaiseksi lyömättömän nettisanakirjan, joten pieni rahallinen tuki olisi vähintäänkin reilu tapa kiittää sivuston ylläpitäjiä.

Luonnollisesti otan mielelläni vastaan kommentteina käyttökokemuksia samankaltaisista ohjelmista.

Orastavia kielimatkasuunnitelmia

Valmistumiseeni on vielä aikaa, mutta sen jälkeinen aika kesästä 2011 alkaen alkaa jo kovasti kuumottaa mielessä. Jonkinnäköinen päätös mielessäni on nyt syntynyt ainakin siitä, että valmistumisen kunniaksi teen kesällä kielimatkan, jonka jälkeen puhun sujuvasti kiinaa ja osaan käyttää monipuolisesti sitä lähes 6000 sanan ja 2500 kirjoitusmerkin varastoani, jonka olen siihen mennessä ehtinyt saavuttaa. Matka tosin vaatii paljon suunnittelua.

Ihan ensimmäisenä vilkaisin Peking Universityn nettisivuilta kielikurssien hintoja: 400 yuanin ilmoittautumismaksun jälkeen kuuden viikon kurssi (120 h) kustantaisi 5500 yuania ja kahdeksan viikon kurssi (160 h) 6900 yuania. Hinta sisältää ilmeisesti majoituksen kahden hengen huoneessa ja viikonloppuekskursiot kaupan päälle. Ei hirveän paha hinta, vaikka kiinalaiset ystäväni sitä kauhistelivatkin. Opetusryhmän koko saattaa olla jopa 15 oppilasta, ja yhden oppitunnin hinnaksi muodostuisi laskujeni mukaan viitisen euroa. Beijing Language and Culture University tarjoaa kursseja melko samanoloiseen hintaan, mutta vaikuttaa siltä, että ryhmäkoot ovat hieman isompia ja että hintaan pitää lisätä majoituksesta tuntuvasti lisää.

Onneksi aikaa on vielä riittämiin - olen itse asiassa liikkeellä turhankin aikaisin, joten suunnittelulle jää paljon aikaa. Tällä hetkellä kielikurssia valitessa tärkeimmältä tuntuvat seuraavat asiat:

- mahdollisimman pieni ryhmäkoko mahdollistaisi intensiivisen ja tehokkaan kurssin, ja siitä voin myös maksaa

- omatoimisesti etsitty majoitus kiinalaisessa perheessä tuplaisi Kiinassa vietetyn ajan tehon, kun taas kampuksella nyhjöttäminen voisi tehdä vapaa-ajan kielenkäytöstä passiivista ja liian englantipainotteista

Työskennellessäni Pekingissä sain käydä kerran viikossa maksutta kiinan tunnilla, ja monesti olin luokan ainoa oppilas. Tällöin opettajani (joita minulla oli tuona aikana kaksi, vanhempi ja nuorempi) pystyivät puristamaan kielitaidostani kaiken irti, etenkin siksi, että he eivät osanneet lainkaan englantia. Huomasin, ettei opettajan tarvitse välttämättä olla kokenut ammattilainen - harjoittelija tai opettajaksi tähtäävä opiskelijakin voi saada aikaan erinomaisia tuloksia voidessaan kohdistaa huomionsa yhteen oppilaaseen. Tunnit olivat raskaita mutta äärimmäisen tehokkaita, lisäksi ne motivoivat ja tarjosivat onnistumisen tunteita kerta toisensa jälkeen.

Voisinko löytää tällaisen yksityiskurssin Kiinasta? Yksityisopetusta kolme tai neljä tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa ja vino pino kotitehtäviä päälle?

Lähitulevaisuudessa aion käyttää käsissäni olevan ylimääräisen ajan eri kielikouluihin tutustumiseen ja kirjoittaa ylös tusinan verran mielenkiintoisia yhteystietoja. Syksyllä voisin alkaa lähestyä näitä kouluja ja kilpailuttaa niitä kysellen, millä hinnalla ne voisivat tarjota minulle tarpeisiini räätälöidyn kurssin kesällä 2011. Muutamalla ranskalaisella viivalla voin helposti kuvailla, mitä tarvitsen - ajasta puolet voisi esimerkiksi käyttää puhe- ja kuunteluvalmiuksien kehittämiseen, ja toinen puoli omistettaisiin itse valitsemani oppikirjan läpikäymiselle.

Hinta tällaisella kurssilla olisi varmasti isossa ryhmässä toteutettavaa kurssia kalliimpi, mutta toisaalta oppilaitokselle tarjoutuva tilaisuus opiskelijan tai harjoittelijan käyttämiseen voisi myös tuoda kurssin hintaa jonkin verran alemmas - lisäksi joku nuori kiinalainen voisi saada hyvää työkokemusta! Tulevan lukuvuoden aikana minulla on sen verran opintojen lomassa aikaa, että voin tarvittaessa osa-aikatyöllä säästää jonkin verran ylimääräistä matkalle, joka saattaa osoittautua elämäni tärkeimmäksi.

Yksi Kiinan eduista on se, että sieltä löytyy ottajia ulkomaalaisten rahoille. Optimistisen ja innokkaan puoleni näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että mikäli asiakkaan toiveita ei koulun tai muun laitoksen virallisesta tarjonnasta löydy, voidaan asialle aina tehdä jotakin. Aika näyttää, olenko väärässä.

Hakusanoja, osa II

Tuli taas mieleeni vilkaista, mitä Google Analytics kertoo blogini ”suosiosta”. Edelleen vaikuttaisi siltä, että joku täällä käy lueskelemassa, vaikka kirjoittelenkin nykyään luvattoman harvoin. Eli kiitokset taas kaikille blogiini eksyneille!

Erityisen yllättynyt olen siitä, että viime aikoina Googleen tehdyn sanahaun kautta sivuni on löydetty päivittäin useita kertoja, mikä on merkki siitä, että kirjoituksia eri aiheisiin liittyen on ehtinyt kertyä jo aika kattavasti. Seuraavassa erittelen hieman hakusanoja, joiden avulla Kiinasta tai muusta kiinnostuneet ovat sivuni löytäneet.

Sekä käyntikertojen että blogissani vietetyn ajan perusteella mitattuna selvästi eniten tänne päätyy kiinan kielestä ja sen opiskelemisesta kiinnostuneita lukijoita. Itse asiassa olen huomannut, että jos syöttää Googleen hakusanaksi "kiinan kieli", löytyy linkki blogiini heti ensimmäisten tarjottavien sivujen joukosta. Ei sentään ennen Wikipediaa tai muita itsestään selviä lähteitä, mutta mahtava juttu silti! Muita vastaavia hakusanoja ovat "kiinan opiskelu", "miten opin kiinaa" ja "kiinan kielen ääntämys". Usein hakusanoista voi saada ideoita uusille teksteille.

Kommenttien perusteella lukijoiden joukosta löytyy mukavasti sekä kiinan kielen aloittelijoita että kieleen jo ainakin jonkin verran tutustuneita. Mielelläni myös ihan pyynnöstä kirjoittaisin johonkin tiettyyn kielen osa-alueeseen liittyen omista kokemuksistani ja jakaisin opiskeluvinkkejä.

Myös Suomen ja Kiinan väliset kulttuurierot tuntuvat kiinnostavat ihmisiä, ja aiheeseen liittyen blogista löytyykin jokunen Pekingin-harjoitteluni aikainen juttu. Mielestäni tällaisia asioita on kivointa etsiä monien erilaisten ihmisten blogeista, sillä jokainen eri syistä Kiinaan päätyvä kokee asiat omalla tavallaan, puhumattakaan siitä, että ihmiset myös päätyvät hieman eri puolille valtaisaa, kulttuurisesti ja maantieteellisesti monimuotoista Kiinaa. Eikä liene yllätys, että suomalainen mielellään lukee kokemuksia juuri toisen suomalaisen näkökulmasta. Kannattaa vilkaista ainakin hiljattain Guangzhouhun vaihtoon lähteneen Saran ajatuksia täältä.

En ihan tiedä, millä logiikalla Analytics mittaa sivustossa vietetyn ajan, sillä hakusanoista noin kolme neljännestä on johtanut kestoltaan olemattomiin vierailuihin. Sellaisten "visiittien" joukosta kuitenkin löytyy usein ne mielenkiintoisimmat hakusanat, jotka pistävät välillä miettimään, että mitäköhän sellaista olen mennyt kirjoittamaan, että blogini voi niiden sanojen avulla internetistä löytää… Alla suosikkejani, joukossa toki myös vähemmän ihmeellisiä esimerkkejä:

kiinan opiskelu on vaikeaa
kuinka opetella kieli nopeasti
olen onnistunut opinnoissani
mitä kieltä opiskella
sujuva oppiminen

henri kiinan kielellä
huono kiinapäivä
missä on vessa
kuinka usein vessaan
vessat ilman koppeja

rauhallisen taivaan aukio
kiinalainen tyttöystävä
vinkkejä tyttöjen hurmaamiseen (en muista tarjonneeni vinkkejä)
kiinan kääntäjä tampere (kysyntää siis olisi!)
gay tampere (hmm...)

Reilua elektroniikkaa?

Suomalaiset ovat ylpeitä kännykkäkansan maineestaan. Nykyään matkapuhelimia on henkeä kohden Suomessa reilusti yli tarpeen, ja aikaansa seuraavat nuoret vaihtavat yllättävän usein mallia pysyäkseen kehityksessä mukana, tai vaihtoehtoisesti voidakseen tuntea olonsa itsevarmaksi vastatessaan puhelimeen (kokemusta on, ja ainakin omalle, vuoden 2003 mallilleni usein tirskutaan säälivästi).

Kuten kaikkeen nykypäivän massatuotantoon, elektroniikankin valmistukseen liittyy suuria eettisiä ja ekologisia epäkohtia: myös oma kannettava tietokoneeni ja mp3-soittimeni kuuluvat siihen valtavaan joukkoon, johon pitäisi kiinnittää "eettisesti epäkunnossa"-tarra. IT-tuotantoon liittyvät ongelmat ovat erityisen suuria Kiinassa, missä valmistetaan mm. puolet maailman kännyköistä - joka sekunti 18 uutta yksilöä!

Kiina on tunnettu maailman suurimmasta muuttotyöläisten määrästä: jopa 150 miljoonaa ihmistä on jättänyt kotinsa ja lähtenyt kaupunkiin työn perässä. IT-alalle päätyy erityisesti nuoria, kouluttamattomia naisia, jotka päätyvät tekemään 10-12-tuntisia työpäiviä jopa seitsemänä päivänä viikossa - erittäin matalalla tuntipalkalla. Mikäli he haluavat säästää rahaa - vaikka perheelle lähetettäväksi tai omaa tulevaisuutta varten - pitää heidän tehdä ylitöitä; toisilla ylityötuntien määrä voi nousta jopa 150:aan yhden kuukauden aikana. Työtehtävät ovat tavallisesti puuduttavan yksitoikkoisia ja tahdiltaan kiivaita, ja työolot saattavat olla terveydelle vaaralliset. Ammattiliittoja ei Kiinassa sallita; työoloihin liittyviä lakeja kyllä löytyy, mutta niiden noudattamista ei voida valtavassa maassa valvoa riittävän tehokkaasti. Olosuhteisiinsa tyytymätön työntekijä on voimaton, sillä hänet voidaan helposti korvata uudella tulokkaalla.

"Tuotantoketjun lopussa brändiyritykset käyvät kovaa kisaa hinnoista, mikä lisää hinnoittelupaineita ketjun alkupäässä. Kuluttajat kaikkialla maailmassa pitävät halvoista hinnoista, mikä ei voi olla vaikuttamatta tehdastyöläisiin palkkoineen Kiinassa."

Sähkö- ja elektroniikkajäte on toinen asia, jota tavallinen kuluttaja tuskin tulee ajatelleeksi esimerkiksi mielenkiintoista Kiina-blogia tietokoneen ruudulta lueskellessaan. Valtaosa meistä ei huolehdi kunnolla hylkäämänsä elektroniikan kierrätyksestä, jolloin se päätyy myrkyttämään ympäristöämme - keskivertoeurooppalainen tuottaa yli 15 kiloa lajittelematonta e-jätettä vuodessa! Lisäksi tuotteen kierrättämättä jättäminen tarkoittaa sitä, että uuden tuotteen valmistus vaatii enemmän luonnonvaroja, jotka saadaan esimerkiksi metallikaivoksista ympäri maailmaa - tietysti puutteellisissa oloissa. Elektroniikkajätettä viedään EU:sta paljon esimerkiksi Aasiaan ja Afrikkaan, missä ihmiset yrittävät saada niistä pientä lisätuloa - vaarantaen usein kuitenkin vain terveytensä (aiheeseen liittyen suosittelen myös dokumenttielokuvaa Manufactured Landscapes).

Mitä vihreyteen tulee, Greenpeacen vertailussa Nokia ja Sony Ericsson pärjäävät elektroniikkajäteistä parhaiten, vaikka molemmilta löytyy edelleen paljon parannettavaa - vihreys on usein katsojan silmässä, eikä kapitalistin lyhyen aikavälin intressi kovin helposti kohtaa elämän suojelijan kauaskantoisen näkemyksen kanssa. Punaisempaa puolta värittävät mm. Microsoft, HP ja Nintendo. Olen ollut Nintendo-poika pienestä pitäen, mutta enpä onneksi ole ostanut kyseisen yhtiön tuotteita uutena sitten SNES-konsolin ilmestymisen vuonna 1992.


MakeITfair-kampanja pyrkii vaikuttamaan siihen, että edellä mainitut, vääryyksiä pursuavat ilmiöt lievenisivät, ja että ihmiset tulisivat niistä entistä tietoisemmaksi ja oppisivat siten vaatimaan tuotteiltaan reilua tuotantoa. Kampanjan tavoitteena on yksinkertaisesti haastaa isot elektroniikka-alan brändiyhtiöt kantamaan vastuunsa sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien asioiden parantamisesta. Yritysten tulisi olla tietoisia siitä, mitä tuotteiden koko tuotantoketjussa tapahtuu, ja kyetä takaamaan eettisyys sekä tuotteiden valmistajille että niiden kuluttajille.

Mitä sitten voi yksittäinen kuluttaja tehdä? Tehokas keino on uutta ostaessa tiedustella, löytyykö valikoimista tuotteita, joiden eettisyyden myyjä voi kuluttajalle taata. Kielteisen tai tietämättömän vastauksen saava, liikkeestä tyytymättömästi mutisten poistuva asiakas pistää myyjän aina ajattelemaan asioita uusista näkökulmista. Mitä enemmän yritys menettää asiakkaita jonkin yksittäisen seikan vuoksi, sitä todennäköisemmin se alkaa suhtautua ongelmiin vakavasti.

Voit myös tämän luettuasi surffata makeITfair-sivuille ja lähettää sen kautta postia suuryrityksille. Mikäli nämä keinot eivät tunnu riittäviltä, kannattaa miettiä omaa suhtautumistaan elektroniikkaa kohtaan: käytä ostamaasi tuotetta niin pitkään kuin pystyt; jos siihen tulee vika, korjauta se mieluummin kuin hankit heti tilalle uuden; uuden hankinnan koittaessa selvitä ehdottomasti, miten tarpeettomaksi käyneen laitteen voi kierrättää, tarjoa sitä tuttavillesi tai laita vaikka nettihuutokauppaan myyntiin – pääasia, että et heitä sitä menemään tai suotta jätä sitä lojumaan vuosikausiksi kaapin pohjalle.

Lähteitä: makeITfair-kampanja, www.makeitfair.fi ja makeitfair.org