torstai 13. toukokuuta 2010

Tehtaan tytöt - Kylä

Teoksensa toisen osan otsikolla Chang johdattelee lukijaa hektisen kaupungin jälkeen maaseudulle, pieniin kyliin. Jäljellä olevissa kuudessa luvussa vietetään kuitenkin melko paljon aikaa jo tutuksi käyneessä kaupungissakin, mikä on pienoinen pettymys, sillä subjektiivisia Kiinan maaseutukuvauksia ei mielestäni voi koskaan olla liikaa.

Chang viettää toisessa osassa edelleen aikaa ensimmäisessä osassa esiteltyjen tyttöjen tai naisten kanssa. Kaupungissa seurataan maailman suurimmaksi tituleeratun ostoskeskuksen valmistumista ennenaikaisesti rappeutuvan maalipinnan kautta; tyttöjen vaihtaessa tiheään tahtiin työtä ja asuinpaikkaa tutustumme ihmeellisten uutteiden, tablettien, jauheiden ja muiden ”terveystuotteiden” suoramyyntihuijaukseen sekä liikemaailmassa alati läsnä olevaan korruptioon ja keinotteluun.

Maaseudullekin onneksi ehditään: saamme todistaa elämäntyylien räikeää vastakkainasettelua ja perhehierarkian kääntymistä päälaelleen, kun kaupungista tuleva perheen toinen tytär alkaa neuvoa vanhemmilleen, kuinka heidän tulisi elää, pitäen ohjat melko hyvin käsissään tarjoamansa rahallisen tuen avulla. Maaseutu näyttäytyy kaupunkilaiselämään tottuneen silmissä heti ankeana, tylsänä paikkana, josta pitää päästä suhteellisen pian takaisin pois – ehkä siinä syy sille, ettei kirjakaan pienissä kylissä kovin kauaa viivy.

Chang pääsee haastateltavansa seurassa osallistumaan maaseuduilla häihin; naimisiinmenoon liittyvät rituaalit ovat ehdottoman kiehtovia. Lisäksi hän tapaa monia omaan sukuunsa liittyviä ihmisiä, joilta hän saa arvokasta tietoa isovanhemmistaan, suvustaan, sekä ylipäätään kiinalaisesta tavasta tehdä sukututkimusta. Maaseudun ihmisistä huokuu aito kiinalaisuus, kun taas kaupungissa kaikki tuntuu joko keinotekoiselta tai länsimaalaistuvalta.

Jään mielenkiinnolla odottamaan vastaavanlaista kirjallisuutta miesten näkökulmasta (miten olisi Rakennustyömaan pojat?). Kaiken kaikkiaan kirjasta jäi nimittäin sellainen mielikuva, että nuorten miesten elämä siirtolaistyöläisenä on paljon vaikeampaa kuin naisten, joista yritteliäimmät usein löytävät tiensä liukuhihnalta vähemmän turruttaviin ja parempipalkkaisiin töihin.

Alla vielä edellisen tekstin tapaan kiinan opiskelijoille sanastoa, johon kiinnitin lukiessani huomiota:

回家 (huí jiā) 'palata kotiin' - 'kotiinpaluusta' puhutaan myös silloin, kun esimerkiksi Yhdysvalloissa lähes koko elämänsä elänyt kiinalais-amerikkalainen matkustaa paikkaan, josta hänen sukunsa on kauan sitten lähtenyt

平反 (píng fǎn) 'poliittinen rehabilitointi' - esim. kulttuurivallankumouksen aikana uransa, kotinsa ja maineensa menettäneet ihmiset saivat myöhemmin mahdollisuuden ”maineenpalautukseen”

摩 (mó) 'ostoskeskus', lyhenne sanasta 摩登 (mó dēng) 'moderni', joka itsessään on englanninkielisen ääntämyksen pohjalta muodostettu lainasana; myös sanojen mall ja lausumisessa voi nähdä yhtäläisyyksiä

佣金 (yòng jīn) 'provisio, lahjus' - alunperin vain provisiota merkinnyt sana on saanut uusia vivahteita, kun tuotteiden kauppaamiseksi myyjien on pitänyt ruveta maksamaan tuleville ostajille lahjuksia; tämä kahta eri asiaa merkitsevä sana on hyvä esimerkki kiinan kielen kontekstisidonnaisesta luonteesta

谈恋爱 (tán liàn ài) 'seurustella, kuherrella' (kirjaimellisesti 'puhua rakkaudesta')

Ei kommentteja: