maanantai 26. tammikuuta 2009

Kiinalainen uusivuosi

新年快乐! – Onnellista uutta vuotta! Tuota toivotusta on nyt kuultu ja myöskin hoettu melkeinpä kokonaisen vuoden edestä. Eilen oli siis se yö. Yö, josta jokainen on täällä puhunut saapumisestani asti, yö, jolloin viimeistään vuorokauden vaihtuessa koko Kiina antautuisi riemunsa vietäväksi. Viime yönä käynnistyi viisitoista päivää juhlittava kiinalainen uusivuosi (春节 tai englanniksi Spring Festival).

Kuurasin asuntoni aatonaattona menneen vuoden huonosta onnesta, jotta se olisi valmis härän vuoteen ja kaikkeen sen mukanaan tuomaan hyvään onneen. Eilen oveeni käytiin myös teippaamassa kiiltävä koriste, jossa seisoo iso, kullanvärinen, hyvää onnea merkitsevä kirjoitusmerkki 福.

Kaikki oli valmista ja enteet olivat hyvät, ja yöstä tulikin varsin onnistunut ja erittäin mielenkiintoinen. Kasvoni ovat edelleen tallella, mikä tuntuu hämmästyttävältä ottaen huomioon, kuinka käsittämättömältä ilotulitteiden paljous tuntui ensikertalaisen silmissä - ja korvissa. Joka puolella rätisi ja paukkui alkuillasta aina aamuyöhön asti, ja autojen hälytyssireenit huusivat taukoamatta reagoidessaan jatkuvaan pamausten aiheuttamaan paineeseen. Suomalainen uusivuosi ei valitettavasti tuntune tämän kokemuksen jälkeen enää miltään.

Itse vuodenvaihteen riemun todistamiselle olimme varanneet paikaksi täydellisen aukion kahden monumentin - Drum Towerin (鼓楼) ja Bell Towerin (钟楼) - välistä. Mikä olisikaan hienompaa, kuin todistaa ruudin keksineen sivilisaation suurta intohimoa kahden kauniisti valaistun, vanhan ja komean rakennuksen välissä? Joitakin vähältä piti -tilanteita sattui ihmisten huolimattomuuden ja ajoittaisten tuulenpuuskien vuoksi, mutta ainakin meidän paikallamme onnettomuuksilta vältyttiin, eikä kukaan menettänyt näköään tai raajojaan. Alla kuvat torneista, ilotulitteista minulla ei valitettavasti ole näyttäviä kuvia - katselin niitä mieluummin omin silmin kuin kameran etsimen kautta.



Näyttävimmän show'n laannuttua päädyimme läheiseen baariin, joka osoittautui lämmössään ja kodikkuudessaan ehkä viihtyisimmäksi illanviettopaikaksi, jossa olen koskaan käynyt. Akustisesta livemusiikista, Qingdao-oluesta (青岛啤酒) ja savukkeista usean tunnin ajan nautittuamme päätimme ystäväni kanssa lähteä suunnistamaan kohti linja-autoasemaa, josta vuoden ensimmäiset linja-autot pian lähtisivät. Mielessämme oli jo autuas uni, ja silloin tällöin matkan varrelta tarttui katumyyjiltä mukaan herkullista yöpurtavaa. Roskia en ole koskaan nähnyt kaduilla yhtä paljon, mutta onneksi aamuyöstä kaduille alkoi jo ilmestyä pieniä armeijoita luutineen.

Uusi vuosi on alkanut, ja olen niin täydellisen uupunut, että aion viettää seuraavat päivät sisätiloissa, kuumasta teestä tai pikakahvista nautiskellen. Uusi vuosi tuo minulle varmasti paljon mielenkiintoisia kokemuksia Beijingissä, mutta se tuo myös haasteita: aloitan englannin kielen ja matematiikan opettamisen ilkikurisille ja vallattomille kiinalaisille lapsille muutaman viikon päästä. Työn lisäksi tarkoitukseni on keskittyä blogini kirjoittamiseen ja erityisesti kiinan kielen opiskeluun.

Ei kommentteja: