Massiivinen Kielletty kaupunki

Luultavasti luonnollisin tapa aloittaa tutustuminen Beijingiin on suunnata metrolla Qian Menin (前门) asemalle ja aloittaa valtavan kaunista porttia ihailtuaan sieltä kulkunsa Tiananmenin aukion (天安门广场) kautta kohti Kiellettyä kaupunkia (故宫). Matkalla näkee jo kaikenlaista, ja vaikka monet näyt ovat enemmistölle kirjoista ja kuvista jo entuudestaan tuttuja, on silti hienoa nähdä kaikki itse paikan päällä. Ei ole helppoa pitää kameraansa piilossa.

Pääsylippu Kiellettyyn kaupunkiin kustantaa 40 RMB, ja halutessaan voi toisella mokomalla (plus 100 RMB:n panttia vastaan) vuokrata kannettavan "oppaan", jonka tarkoitus on suoltaa paikan historiaa sitä mukaa, kun matka kaupungissa edistyy. Ajattelin, että opas olisi hyvä idea pelkän ympäriinsä tallustelun sijaan - kerran Stonehengella kuuntelin vastaavanlaisella kapulalla erittäin hyvissä tunnelmissa tietoja paikan historiasta. Tarjolla oli vielä kaiken lisäksi suomenkielinen laite, joten en keksinyt ainoatakaan hyvää syytä jättää tarjousta väliin.

Valitettavasti porteista sisään kuljettuani ilmeni, että nauhalla suomea puhuukin kiinalainen naisääni epäselvästi ja monotonisesti, ja olin raskaasti pettynyt. Laitteeseen tuli onnekseni joku vika ensimmäisen kohteen jälkeen enkä saanut siitä enää ääntä, joten laitoin sen huojentuneena taskuuni loppupäivän ajaksi. Jos haluaa Kiellettyyn kaupunkiin mukaansa osaavan, englantia puhuvan oppaan, sellainen melko varmasti tarjoaa itseään ulkomaalaiselle ennen sisäänpääsyä.

Kielletty kaupunki on sanoinkuvaamattoman kaunis - tarvitsisin taiteilijan kuvailemaan sitä keltaisen, punaisen ja vihreän loistoa. Valitettavasti se on myös aivan liian suuri yhden päivän aikana tutkittavaksi. Itselläni meni porttien sisällä lähes neljä tuntia, ja minusta tuntui, etten juuri ehtinyt pysähtyä kummastelemaan mitään hetkeä pidemmäksi ajaksi. Upeista päärakennuksista ja kauniista Keisarillisesta puutarhasta selvittyään voi alkaa käydä läpi paikan lukuisia pienempiä paikkoja sekä mielenkiintoisia museo- ja näyttelytiloja. Tuntuu siltä, että ihan kaikki pääkaupungin historiaan liittyvä on saanut osansa.

Kiellettyyn kaupunkiin pitäisi varata paljon voimia – ja ehdottomasti useampia päiviä. Paikkaan olisi hyvä tutustua siten, että jokaisena päivänä voisi keskittyä johonkin tiettyyn alueeseen tai teemaan. Uskoisinkin, ettei tämä jäänyt viimeiseksi vierailukseni: ehkä palaan sinne vuosien kuluttua rakkaani kanssa, hieman paremmin valmistautuneena.