Sotamuseo

Ensimmäinen työviikkoni opettajana sujui yllättävän hyvin ottaen huomioon, että olen alalla täysin kokematon. Pekingissä pääseekin kuulemma aika pitkälle pelkästään hyvällä englannin kielen taidolla; itsellenikin on jo ehtinyt tarjoutua viikonlopputyö opettamisen parissa, mutta kieltäydyin siitä kohteliaasti. Tavallinen viisipäiväinen viikko nimittäin pitää minut visusti täällä kampuksella, ja haluan olla viikonloppuisin vapaa tutustumaan Pekingin tarjontaan. Lauantaina suuntasin työkavereideni suosittelemaan, Pekingissä sijaitsevaan sotamuseoon (军事博物馆).

Kokemus oli vähän samantyylinen kuin aikaisemmin Kielletyssä kaupungissa: sanat "valtava" ja "kattava" tulevat ensimmäisinä mieleen. Vietin museossa lähes neljä tuntia, enkä enää jaksanut keskittyä kunnolla kolmannessa ja neljännessä kerroksessa, vaan käytännössä juoksin ne läpi ja suuntasin nälkäisenä ulos ostamaan katumyyjiltä herkullista purtavaa.

Ennen väsähtämistäni ehdin kuitenkin nähdä paljon kaikenlaista mielenkiintoista, ja innokas lapsi sisälläni heräsi hetkeksi henkiin. Museosta löytyy kaikkea mahdollista, mitä ikinä Kiinan historian eri aikojen merkittäviin taisteluihin voi liittyä: satoja valokuvia merkkihenkilöistä ja kuuluisista paikoista/tapahtumista, kirjoituksia, karttoja, jättimäisiä maalauksia (ei liene yllätys, että monet kuvaavat itse suurta ruorimiestä kansansa parissa), patsaita, aseita ja sotilasasuja, tankkeja, lentokoneita, laivoja...




Sodasta ja taisteluista piittaamattomalle löytyy yhden kerroksen näyttelytilasta (ainakin tällä hetkellä) upeiden maalauksien kokoelma. Suuri osa maalauksista edustaa perinteistä kiinalaista maisemamaalausta, mutta myös tavallisten ihmisten elämää kuvaavia, kauniita töitä oli paljon näytillä. Ylimmissä kerroksissa voi käydä äimistelemässä paria terrakottasotilasta hevosineen (jos ei jaksa lähteä Xi'aniin saakka) sekä kiinalaisten sotilasjohtajien ulkomaalaisilta vertaisiltaan vastaanottamia lahjoja mantereittain jaoteltuina.



Jostain syystä pääsin museoon sisään ilmaiseksi, mutta kannattaa varautua pulittamaan lipusta 10 - 20 RMB. Jos minulla olisi enemmän aikaa ja viikonloppuja, kävisin siellä mielelläni uudemmankin kerran, mutta uskoisin, että seuraavana viikonloppuna haluan taas tehdä jotain aivan muuta. Peking on siitä hieno paikka, että joka paikassa ei millään pysty käymään, ja niissäkin paikoissa, joissa on käynyt, haluaisi jossain vaiheessa päästä vierailemaan uudelleen. Mukavan päivän onnistuu myös viettämään todella edullisesti, mikäli onnistuu löytämään edullista purtavaa ja kärsivällisyys riittää taksilla heilumisen sijaan matkustamiseen sardiinina sardiinipurkissa, eli bussilla ja/tai metrolla.