Maiskuttelua ja ryystämistä

Jos ei muuta, niin tämä teksti toimikoon varoituksena siskolleni, joka saattaa jossain vaiheessa olla kiinnostunut tulemaan vierailulle luokseni Kiinaan. Siskoni on se merkittävä henkilö elämässäni, joka kasvaessani teini-iästä kohti aikuisuutta huolehti tapakasvatuksestani.

Viime syksynä kävin Japanin historiaa käsittelevällä kurssilla, jolla puhuttiin ohimennen "kulttuurisesta kohteliaisuudesta". Aihe oli erittäin kiinnostava, ja siihen sopiva esimerkki oli löydetty suomalaisesta juorulehdestä, jossa erään suomalaisen poliitikon naisystävä oli kertonut halveksuen matkakokemuksistaan Pekingissä. Suurimman osan lomamatkansa aterioista hän oli päätynyt nauttimaan McDonald's-ravintoloissa (麦当劳) kiinalaisen ruoan osoittauduttua syömäkelvottomaksi. Aiheesta viisastuneena en ala tuomita toisen kulttuurin piirteitä, vaan tyydyn niiden tarkkailuun ja pohdiskeluun.

Kyse on ruokatavoista. Opin jo hyvin varhain, että tyttöjen hurmaaminen on helpompaa mikäli osaa olla ryystämättä juomaansa ja pitää suunsa kiinni syödessään. Täällä siskoni opetuksille todennäköisesti naurettaisiin vedet silmissä. Olen nimittäin nyt viiden viikon ajan saanut kuunnella ryystäjien ja maiskuttajien kuoroa kolme kertaa päivässä, mutta en ainakaan vielä ole tottunut siihen. Syöjän iällä tai sukupuolella ei tunnu olevan merkitystä. Välillä istumme länsimaalaisten työtovereideni kanssa hieman kauempana kiinalaisista; hekin ovat havainneet saman ilmiön, eivätkä tiedä, kuinka siihen tulisi suhtautua. Vastaavien ruokatapojen omaksuminen ei tunnu sopivalta vaihtoehdolta. When in China... do what?

Olen joskus lukenut, että Kiinassa äänekäs syöminen saattaa tietyissä tilanteissa olla jopa kohteliasta: mitä enemmän maiskuttelee tai pitää muita ääniä, sitä suurempi kunnianosoitus se on ruoan laittanutta henkilöä kohtaan. Äänekäs syöminen voi siis olla merkki siitä, että ruoka todella maistuu. Tälle näkökulmalle en tosin ole vielä saanut vahvistusta yhdeltäkään kiinalaiselta. Ehkä kyseessä on taas yksi länsimaalaisten kirjailijoiden luoma myytti. Kiinan muurikaan ei oikeasti näy avaruuteen asti, vaikka ajatus onkin kaunis.

Minulla on vielä viisi kuukautta aikaa tutkia asiaa, ja aion saada tutkimukseeni mukaan myös kiinalaisen näkökulman. Raportti ei välttämättä koskaan valmistu, mutta teen kuitenkin parhaani ja pyrin palaamaan asiaan viisaampana myöhemmin keväällä. Vihjeitä ja kommentteja otetaan mielellään vastaan.