Autokauppiaat, vaviskaa!

Yksi tavoitteistani on elää täysin omasta autosta riippumaton elämä. Auto tuo helposti mukanaan laiskistumista, saasteista ja ylimääräisistä menoista puhumattakaan. En halua koskaan olla niin kiireinen ihminen, että oma auto olisi välttämättömyys vaikka omin voimin tai julkisillakin pääsisi. Tai niin laiska, etten viitsisi kulkea polkupyörällä muutaman kilometrin matkaa. Olisi hienoa elää Suomessa jossain vähän syrjäisemmässä paikassa, kaukana kaupungin melskeestä, mistä käsin voisi hiestä märkänä noutaa ruokansa (ja melkein kaiken muunkin tarvitsemansa) isoissa erissä kaupoista tällaisella menopelillä:


Toivottavasti tällaisia ultraviileitä polkupyöriä on saatavilla myös Suomessa! Pekingissä näitä näkee todella paljon, ja voin vain katsella kateellisena sivusta, kun tyytyväiset, kiireetöntä elämää elävät kiinalaiset (sellaisia on vielä paljon) kuljettavat lapsiaan tai tavaroitaan hitaasti mutta varmasti paikasta toiseen. Joutuisin tällaisella ruokakauppaa kohti ja sieltä kotiin päin ajellessani ehkä naurunalaiseksi: autoilijat saattaisivat soittaa torvea ja osoitella minua sormillaan; saisin ehkä kuulla sanan ’landespede’ yhtä usein kuin Pekingissä kuulen sanan ’ulkomaalainen’.

Se olisi kuitenkin sen arvoista. Vallankumous alkakoon!